Laitasaari

Laitasaareen viitataan asiakirjoissa ensimmäisen kerran vuonna 1543. Arkelogiset jäljet kertovat paljon vanhemmastakin asutuksesta, laajimmillaan kylä kattoi lähes koko nykyisen Muhoksen alueen.

Yhteistyössä

Laitasaari-seura

Kommentoi tekstejä

Voit kertoa muistosi tai antaa lisätietoja tarinoiden ja sivujen alalaidassa. Anna nimesi (näkyy muille) ja sähköpostiosoite (näkyy vain sinulle ja päätoimittajille) ja lähetä kommenttisi. Jotta roskaposti ei pääse läpi, kommentit julkaistaan vasta kun olemme ne lukeneet.

Lue Ohje ja Useasti kysyttyä

Uusimmat kommentit

  • Laitasaaren kylähistoriakirjat 1-3

    • 1. kirja (julk. 2017) tilat Vauhkola no 53 – Honkarinta no 78 – toinen päivitetty painos (2023), jossa myös kantatilat (412 s.) 30 eur
    • 2. kirja (julk. 2019) tilat Ketola no 27 – Siekkinen no 52, Laitasaaren, Hyrkin ja Huovilan koulut, molemmat pappilat, Koivikon maatalouskoulu (532 s.) 40 eur
    • 3. kirja (julk. 2022) tilat Kärnä no 1 – Tapio no 26, ulkometsätorpat ja ns. muut talot (646 s.) 40 eur – loppuunmyyty
    • 1590 sivua Laitasaaren historiaa
    • kovakantisia, mv-kuvitus
    • hintaan lisätään mahd. postituskulut
    • lue muistutus tekijänoikeuksista

    Voit myös noutaa kirjasi Soljalta Laitasaaresta (Ylilaukantie 1, 040 5128 734).

    Laitasaaren Wanhat valokuvat-kirjaa voi nyt myös tilata ennakkoon. 

    Tilauslomake <parhaillaan uudistettavana>

    Kommentointi on poistettu käytöstä toistaiseksi. Syynä venäläisten spämmäys sivustolla. 

    P.S. 24.5.2023 Sivuston tekniikkapäivitys on tehty.

  • Lina Granrothin uskomaton elämä

    Jyväskylän tyttökoulu, ensimmäinen suomenkielinen tyttökoulu. Lina Granrothista tuli koulun ensimmäinen johtajatar vuonna 1864.

    Äiti ja kummisetä Hamer, koulun alku Oulussa

    17.8.1837 Carolina (Lina) Sofia Granroth syntyi Oulussa äidilleen, 21-vuotiaalle Catharina (Katariina, Kaisa) Sofia Annantytär Granrothille (s. 1816 Kempele) aviottomana. Granroth-suku on Kuusamosta, esivanhempia mm. Kuusamon ensimmäinen nimismies, pitäjänkirjuri Sigfrid Kustaanpoika Granroth ja vaimonsa Brita Johanintytär Keckman, Pudasjärven kirkkoherran tytär.

    Linan kasvatti-isä ja kummisetä oli Oulussa asuva saksalainen tukkukauppias ja Ruotsi-Norjan varakonsuli, Lyypekin konsuli Nikolaus (Nils) Justus Albert Hamer (s. 10.11.1798 Lyypekki). Linan äiti tuli taloon piiaksi vuonna 1836 ja myöhemmin hänestä oli konsulin taloudenhoitaja, hushollerska. Hamerit olivat tulleet Saksasta Ouluun vuonna 1820; isä, niinikään tukkukauppias Justus Albert Hamer (s. 5.3.1757 Lyypekki, k. 7.7.1827 Oulu) sekä poika Nils. Saksaan jäi kaksi veljeä Johannes Christoph Friedrich Hamer Hampurissa ja Heindrich Wilhelm Ludvig Hamer Lyypekissä. Jälkimmäisen mainitaan olevan sinnesvag. Ilmeisesti perheessä oli myös tytär Charlotta. Hamerit asuivat korttelissa nro 1, talossa joka sijaitsi tontilla nro 13. Perukirjan kirjoittanut Frans Johan Franzen, naapurista eli tontilta nro 15. Hamerilla on henkikirjassa usein merkintä ”resande”, matkustavainen – olihan hän tukkukauppias. 1 2

    (lisää…)
  • Automobiililiike Oulun ja Vaalan välillä (1906)

    Ford Model T Tourer 1920-luvun puolivälistä, Suomessa korimallia lie sanottu phaetoniksi (fetoniksi). Jäähdyttimen tulppana on Motometer-tulppa, joka mittaa jäähdyttäjän höyryn/ilman lämpötilaa. Rekisterikilven O-kirjain on normaali esim. Schwabacher-fontin kirjain, jossa viiva jatkuu kehän sisälle koristeellisena koukerona, joka tässä tapauksessa muistuttaa s-kirjainta, mutta ei ole siis siksi tarkoitettu. ”1920-luvulle tultaessa halvin malli oli 300 dollaria (235 euroa). Viimeinen T-Ford valmistui 26. toukokuuta 1927.”

    Tyytymättömäksi alkaa käydä maamiesten mieli Muhoksella, kun uljas automobiili on ottanut valtaansa maanmiesten kustantaman ja ylläpitämän maantien, jopa siinä määrässä, että on aivan pakko pysytellä poissa maantieltä vähänkin pelkurilla hevosella.

    Se on taaskin yksi herrain hullutuspeli, joka käypi tuon sorretun maanmiehen kustannuksella. Tämänkin kirjoittaja tekee vuosittain 25 hevosen ja 30 miehen päivätyötä maantien ylläpitämiseksi, niin kyllähän se jo sietäisi saada rauhassa maantietä kulkuväylänään käyttää.

    (lisää…)
  • Laitasaaren historiasivusto 14 vuotta

    Kuvan historia on erikoinen, klikkaa sitä. Vauhkolan no 53 isäntä, edesmennyt Risto Huttunen löysi kaksi vanhaa albumia Saunakankaan no 74 eli Reinin talon tunkiolta, onneksi eivät olleet menneet pilalle ulkoilmassa! Tilalle tuli vuonna 1885 Mertaniemen perhe – kansioissa oli heidän valokuviaan vuosikymmenten takaa. Suku ei jatkunut tästä perheestä; toinen toisensa jälkeen he menehtyivät; keuhkotautiin, tuhkarokkoon, sydäntautiin. Kuvassa kaksi viimeistä suvun jäsentä, siskokset Liisa (s. 1889) vas. ja Iida (s. 1892). He olivat asustelleet kahdestaan Reinin toista puolta aina siitä asti kun heidän Pekka-isänsä kuoli vanhuudenheikkouteen tammikuussa 1947. Iida jäi joulun alla 1954 hevosen kanssa junan alle ja menehtyi. Liisan vei keuhkokuume lokakuussa 1960; hänet löydettiin uupuneena kunnantalon portailta. Tällaiset perhekohtalot puhuttelevat, semminkin kun niihin liittyy valokuvia.

    Laitasaaren historiasivusto täyttää 14 vuotta tänään maanantaina 23.3.2026.

    Ensimmäinen kirjallinen maininta Laitasaaresta on Limingan talvikäräjiltä 21.1.1543, eli 483 vuotta sitten! Voit lukea käräjäpöytäkirjan tästä.

    (lisää…)
  • Kutsu: Laitasaari-Seuran vuosikokous 18.4.2026

    Laitasaari-Seura ry:n vuosikokous lauantaina 18.4.2026 osoitteessa Yli-Laukantie 1, MUHOS (Soljan luona). Käsitellään lakisääteiset vuosikokousasiat.

    Hallitus kokoontuu klo 13:00 ja vuosikokous klo 14:30.

    Vuosikokoukseen voivat osallistua kaikki seuran jäsenet, mutta kahvitarjoilun vuoksi ole hyvä ja ilmoittaudu osoitteeseen info@laitasaari.fi

    Tervetuloa!

    P.S. Seura täyttää tänä vuonna 25 vuotta, sen kunniaksi järjestämme kesätapahtuman kaikille kyläläisille. Tarkempia tietoja myöhemmin.

    P.S. 2 Tänä vuonna tulee kuluneeksi 483 vuotta siitä kun aikakirjoihin jäi ensimmäinen maininta Laitasaaresta. Lue lisää tästä.

  • Kilpa-ajot Muhoksella 24.2.1887

    26.2.1887 Oulun Ilmoituslehti s. 1 ja Kaiku s. 2 – eli 139 vuotta sitten

    Kilpa-ajot Muhoksella onnistuivat hyvästi, vaikka ilma oli lauhkea ja raskas, jotta rata tuli vähän sohjulle ja vaikeutti hevosten juoksua. Radan pituus oli 450 syltä eli kahdesti ajettuna teki 1 1/2 virstaa, joka matka ajettiin kahdesti ja kaksi eri kertaa eli niin sanotun Englannin mallin mukaan. Otettiin lukuun kiivain nopeus. Kilpailuun otti osaa kolmetoista hevosta, kahdeksan oritta ja viisi tammaa.

    Palkintoja saivat seuraavat:

    1. Torniosta Arvid Miukin punainen tamma ”Wirkku”, joka juoksi 1 1/2 virstaa pitkän radan 3 min 1/2 sekunnissa, palkinto 40 markkaa ja tynnyri kauroja
    2. Muhokselta Matti Tikkasen ruskea tamma ”Liisa” (3 m 6 1/2 s), palkinto 30 mk ja tynnyri kauroja
    3. Muhokselta Heikki Ylitalon ruskea tamma ”Wiiu” (3 m 9 s), palkinto 20 mk ja 20 kappaa ohria
    4. Muhokselta herra agronomi, tirehtööri G. W. Ungerin ruskea ori ”Poku” (3 m 11 s), palkinto 10 mk ja 15 kappaa kauroja
    5. Muhokselta Samuli Kekkosen ori ”Uomi” (3 m 17 s), palkinto 5 mk ja 15 kappaa kauroja.

    Paitsi näitä osaaotti kilpajuoksuun Temmekseltä agronomi F. W. Pentzinin tamma ”Maiju” (3 m 17 s), Sotkamosta Heikki Tervon ori (3 min 21 1/2 s), Muhokselta Mikko Hartikan ori ”Irma” (3 m 26 s), Putaalta Iikka Herralan ori ”Hoppe” (3 m 29 1/2 s), Utajärveltä Jussi Korhosen ori ”Reol” (3 m 32 s), Muhokselta J. P. Walkolan ori (3 m 32 s), Muhokselta Juho Tikkasen tamma ”Wirkku” (3 m 41 s), Limingasta Puodinmäen kruunun siitosori (3 m 52 s) ja Revonlahdelta Aappo Kramsun ori ”Poika” (4 m 9 s).

    Kuudes ylimääräinen palkinto annettiin mv J. B. Pentzinin tammalle. 1