Timotei, sinä keinuva heinä varrella ojan,
sinun luotasi vei tie kerran tytön ja pojan,
timotei, sinä keinuva heinä. 1
Laitasaari on saanut asutusta sotavuosina myös Laatokan Karjalasta. Oulujokilaaksoon tuli 1940-luvulla noin tuhat karjalaista. Muhokselle tulleet karjalaiset olivat kotoisin lähinnä Käsnäselänkylästä, mutta myös muualtakin.
Vuonna 1950 Laitasaaressa asuvia karjalaissukuja mm. Salmista: Maaniset, Tormassut (myös Viinikanojalla), Sepät, Hattarat (myös Viinikka 33 & Siekkinen 52), Onatsut (myös Tuohino 71, sekä Sosolla), Peiposet, Hämäläiset (myös Romppaisessa), Plaketit, Retsut, Käsnäset, Salmiojat, Räpinät ja Huplit, Pulliaiset (myös Romppaisessa), Jyrkinen/Hotit, Onniselät, Lomut, Kortelaiset, Nevala/Kotikankaat, Ivakko/Hipit.
Suistamolta: Salo, Sortavalasta: Pärnänen, Mäkipää, Ruskealasta: Hasunen, Kirvusta: Anttonen, Pitkärannasta: Bogdanoffit, Sortavalasta: Nuutinen, Impilahdelta: Lampinen/Korppi, Ahtiainen, Lumivaarasta: Haakana, Hiitolasta: Ristalainen/Kojo, Koivistolta: Niemi.
Sososelän palstoilla ja muualla (ei talonnimeä mainittuna) asuivat mm: Tiepuolet, Leppälät, Jukat, Kirjanto, Myllyselät, Retsut jne. Salmista. 2
Listauksesta voi kuvitella tänä päivänä, kuinka monella laitasaarelaisella on karjalaiset juuret, mukaanlukien Vienan Karjalasta tulleiden jälkeläiset.
Suloisessa Suomessamme
oisko maata armaampaa
kuin on kaunis Karjalamme
laulun laaja kotimaa.
Lauluna sen kosket kuohuu,
järven aallot loiskuaa
säveleinä salot huokuu
ikihongat humajaa. 3
Karjalaiset ovat tunnetusti ahkeraa työväkeä ja heille tarjoutui täällä töitä mm. voimalaitosrakennuksilla. Lisäksi kunnassamme oli tarjolla hyviä maita, tosin ne olivat nk. kylmiä tiloja, joille perheiden oli raivattava viljelysmaata sekä rakennettava asuinpaikat. Osa sijoitettiin myös valtion omistamille tiloille, kuten Laitasaaressa esim. Salmista Pusulat Hakkarilaan. Myös Laukan tilalle tuli Suistamolta Saukkosen ja Salorantojen perheet. Ennen heitä oli Laukassa karjalaisia jo asunutkin, sillä Ilo ja Elli Maria Schröder (myöh. Syväri) tulivat Laukkaan jo vuonna 1945. Heillä oli aiemmin ollut maatilat Terijoella sekä Uukuniemen Latvasyrjällä. Olen kirjoittanut tästä aiheesta Laukan no 24 historiaan, sekä artikkeliin täällä.
Vuoteen 1947 mennessä olivat karjalaiset raivanneet/asuttaneet koko Muhoksen alueella yhteensä 81 tilaa, viljelytiloja näistä oli 52. Vaikka alku varmasti on ollut vaikeaa niin koti-ikävän, uudenlaisen elinympäristön, uskonnon, kielen ja kulttuurin vuoksi – ovat karjalaiset olleet sinnikkäitä ja sopeutuneet tänne. Muhokselle perustettiin Muhoksen Karjalaseura vuonna 1948 ja oma tsasouna vuonna 1956. 4
Karjalaiset olivat Laitasaaressa suunnaton voimavara, asutus lisääntyi, he toivat uutta geeniperimää (ettei nyt aivan savolaistuttaisi), ahkeroineet uusia tiloja, työskennelleet mm. tiilitehtaissa, voimalaitostyömailla ja muissa tärkeissä työkohteissa. He ovat antaneet suuren panoksen työllään ja kulttuurillaan siihen mitä Laitasaari nykyään on. Nykypäivänä toivon, että karjalaisuutta olisi enemmänkin esillä täällä, jottei kieli ja kulttuuri jäisi jälkipolvilta unohtuksiin. Se on arvokasta kulttuuriperintöä.
Kuuluisia rajakarjalaisia olivat mm. Arvi Genez (s. 1.7.1848 Impilahti) senaattori, runoilija ja kielentutkija – kävi myös Vienassa sekä Iivo Härkönen (s. 25.8.1882 Suistamo) kirjalija ja kansanperinteenkerääjä.
Minulla olisi tarkoitus kerätä Laitasaari blogia varten muisti/perinnetietoa kaikilta karjalaisjuurisilta Laitasaaresta. Mikäli Sinulla on jutun juurta (mitä en epäile tuntien karjalaisten pakisemistaidot) ottaisin niitä mielelläni vastaan. Niitä voi lähettää minulle sähköpostilla – osoitteeni löydät Kirjoittajat sivulta. Voin myös käydä kotonasi haastattelemassa. Ota rohkeasti yhteyttä!
- Eila Kivikk’aho, Kansanlaulun tapaan ↩
- Laitasaari-Seura, asukasluettelo, 2003 ↩
- Karjalaisten laulu ↩
- Kirjastovirma ↩