Oulujoki kiinnosti ennen ulkomaalaisia huvimatkailun, mutta myös kalastusmatkailun vuoksi. Usein puhutaan näistä lohiloordeista, jonka nimityksen sai moni ulkomaalainen rikkaammanpuoleinen herrasmies. He tulivat kalastamaan tänne valjastamattomaan jokeen ja tämä perinne jatkui aivan sotavuosiin saakka. Oikeitakin loorteja täällä on matkaillut ja kalastellut. Vuonna 1885 matkasi näille perukoille neljä oikeaa arvovierasta, kolme aatelismiestä ja yksi lady.
Aldred Frederick George Beresford Lumley Scarbrough’n 10. jaarli (s. 16.11.1857 Tickhillin linna, Yorkin kreivikunta, k. 4.3.1945, haudattu Sandbeck Park, York). Muut arvonimet – Lumleyn varakreivi, paroni Lumley of Lumley Castle sekä varakreivi Lumley of Waterford. Puoliso 8.4.1899 leski Lucy Cecilia Ashton o.s. Gardner (k. 24.9.1931), Cecil Dunn Gardnerin ainoa lapsi. Scarbrough’n suku, jonka varsinainen sukunimi oli Lumley, oli todella vanha. Sukunimi on kotoisin lähes tuhannen vuoden takaa Durhamin Lumley on the Wear -nimisestä kylästä. Tämän suvun kantaisänä pidetään Liuph de Lumleytä. Hän oli maineikas mies Englannin viimeisen anglosaksikuninkaan, vuonna 1066 kuolleen Edward Tunnustajan aikana. Liuph de Lumleyn puoliso oli Northumberlandin jaarli Alfredin tytär Algetha. 1
George Edmund Milnes Monckton-Arundell Galwayn 7. varakreivi ja Killardin paroni (s. 18.11.1844 Middlesex, Englanti, k. 7.3.1931). Galwayn suvun kantaisä on 1300-luvun alussa elänyt Simon Monckton, luultavasti Moncktonin kylästä Yorkin kreivikunnasta. Georgen puoliso oli Galwayn varakreivitär Vere Gosling (k. 1921), vihitty 24.7.1879. Varakreivitär oli mukana Suomessa ja hän kalasti myös.
William Thomas Orde-Powlett, vuodesta 1895 tittelillä 4. paroni Bolton (s. 31.1.1845 Bolton Hallin kartanossa, k. 14.8.1922). Hän oli Scarbrough’n jaarlin lanko, sillä hän avioitui 7.11. 1868 jaarlin sisaren Lady Algitha Fredrica Mary Lumleyn (s. 23.11.1847 Tickhillin linna, Yorkin kreivikunta, k. 1919) kanssa. Paronin esi-isä on vuonna 1765 kuollut 5. Boltonin herttua Charles Powlett eli Paulette. 2
Retkikunta viipyi Lamminahon talon pellolla leirissä Niskankoskella kaksi viikkoa ja menomatka 16.7. tehtiin tietysti Oulujokea pitkin.
Lähdimme iltapäivällä puoli kolmen aikoihin jokea ylös höyrypurrella, se kulkee aina Muhokselle, noin 25 englannin mailin päähän. Sitä pidemmälle sillä ei pääsekään. Saavuimme Muhokselle noin 15 vaille kahdeksan illalla. Matkaa oli viivästyttänyt se, että höyrypurren perään oli kiinnitetty 13 pitkää tervavenettä, joita hinasimme ylävirtaan. Majatalo on varsin mukava; kala, kananmunat… ja kahvi erinomaista. Joki on tällä kohdalla hieno, se levenee ikään kuin järveksi.
Tuo höyrypursi on täytynyt olla joko Laine tai Ilo, jotka tuolloin liikennöivät Muhos-Oulu väliä. Olisiko tuo majapaikka missä joki levenee järveksi Montanlammen kohta? Oulujoki, joka vielä tuolloin virtasi vapaana oli jaarlin ihastuksen aihe paluumatkalla 30.7.
Kosket olivat suurenmoisia ja ajoittain menimme yhtä nopeasti kuin pikajuna, yksi koskista (Pyhäkoski) jatkui 15:n mailin matkan ja me selvitimme sen 35:ssa minuutissa. Venemiehet ovat suurenmoisia veikkoja – pienikin virheliike, niin matka käy surman suuhun! 3
J.K. Lue amerikkalaisen Bardyn matkasta Oulujoelle, teksti on julkaistu 1.12.1912 Joulupukki-lehdessä no 1, s. 4.
- Cracrofts Peerage, The Complete Guide to the British Peerage and Baronetage ↩
- The Peerage ↩
- Faravid 24-2000, Markus H. Korhonen, Viktoriaaninen loma Pohjolassa, Lordeja Oulujoen koskissa, s. 27-58 ↩
2 vastausta artikkeliin “Lohiloordeja Oulujoella – keitä he olivat?”
Entinen Oulujoki -kirjassa sivuilla 94-95 on pari valokuvaa englantilaisista urheilukalastajista Niskakoskella 1885. Olisivatkohan he tekstissä mainittua seuruetta. Ainakin mukana on yksi lady.
Samalta porukalta näyttää, tarkistin kirjasta. Urheilukalastajat ovat olleet kyllä sekalaista seurakuntaa, kirjassa mainitaan mm. Japanin Venäjän lähettiläs jolla oli ollut mukanaan 20 hengen seurue, soittokunta ja leipuri joka sotki taikinan jaloillaan, tosin kumihousut päällä! Kaukaisimmat vieraat olivat Turkista ja Siamista eli nykyisestä Thaimaasta. Ei uskoisi, että niinkin kaukaa!