Kolera vaivasi kansaa 1890-luvulla


Kuva ei liity tarinaan – mutta tunnetko hoitajia? Klikkaa kuvaa suuremmaksi.

1880-luvulla levisi vakavia uutisia Itä-Euroopasta, siellä oli levinyt vakava koleraepidemia. Useat perättäiset katovuodet Suomessa ja Venäjällä koettiin 1880- ja 1890-lukujen vaihteessa – eniten katoja oli Pohjois-Suomessa. Osa väestä kärsi suoranaista nälänhätää ruoan loppumisen vuoksi. 1890-luvun alussa epidemia levisi myös nälän heikentämän väestön keskuuteen Suomeen, Venäjälle se levisi vuoden 1892 aikana. Epidemia keskittyi aluksi lähinnä Itä- ja Pohjois-Suomeen. 1

Oulun Ilmoituslehdessä vuonna 1893 oli artikkeli koleran torjunnasta mikäli se seuraavana kesänä saapuisi näille lakeuksille. Artikkeissa annettiin ohjeita sen torjunnaksi ja nimettiin tarkistusmiehiä:

Koleeran varotoimia. Kun peljättävä on, että koleerarutto taas ensikesänä alkaa nostaan päätänsä ja voi saapua Suomeenkin, on Oulun piirin lääkäri Konrad Relander piiriinsä kuuluvia kuntia kehoittanut ajoissa ryhtymään tarpeellisiin varokeinoihin tuon kamalan ruttotaudin torjumiseksi. Samalla myöskin on herra piirilääkäri määrännyt, että riittävä määrä tarkastusmiehiä kuhunkin kuntaan on asetettava, joitten toimena tulee olemaan tarkoin valvoa piirissään että asuinhuoneissa ja taloin lähettyvyydessä vallitsee mallikelpoinen puhtaus. Tätä tarkoitusta varten kuntakokouksessa Muhoksella t. k. 9 p. valittiin ja määrättiin tarkastusmiehiksi seuraavat henkilöt: Kosulan kylän piiristä Olli Parviainen ja Antti Rovala, Laitasaaren piiristä Pekka Isomäättä ja Heikki Polvinen.

Myös muille alueille Honkala, Muhosperä, Perukka, Kylmälänkylä, Kestilä jne. määrättiin tarkastusmiehet, jotka kaikki olivat talollisia.

Niinikään päätettiin, että tarkastusmiesten tulee tarkoin noudattaa niitä ohjeita, jotka terveydenhoitoon ja varokeinoihin kuuluvat.

Lisäksi lehdissä ilmoiteltiin eripuolilla maailmaa sairastuneista ja kuolleista sekä varoituksia.

Koleera-varokeinoja. Senaatti on sen johdosta, että Suomeen syysk. 5 p:n tienoilla tulee Venäjältä 5.000 rekryyttiä, päättänyt pyytää kenraalikuvernööriä ryhtymään tarpeellisiin varokeinoihin koleeran estämiseksi tulemasta maahan sotilaitten mukana.

Samoin on senaatti käskenyt rautatiehallituksen niiden määräysten mukaisesti, jotka postihallituksen noudatettaviksi ovat säädetyt, olemaan ottamatta kuleteltaviksi paketteja ja pikatavaraa, jotka sisältävät vanhoja vaatteita Venäjältä. Koska Kurkijoen maanviljelysopisto on vilkkaassa yhteydessä Pietarin kanssa, on opistossakin ryhdytty erityisiin toimiin koleeran Suomeen levenemisen ehkäisemiseksi. 2

Vuonna 1894 koleraepidemian uutisoitiin laantuneen.

  1. Suomen Punainen Risti, Vuosien varrelta, 1890
  2. Oulun Ilmoituslehti 17.08.1892, no 96

5 vastausta artikkeliin “Kolera vaivasi kansaa 1890-luvulla”

  1. Jutun yhteydessä oleva kuva on sairaanhoito-oppilaitoksesta ( Oulun diakonissalaitos? ) ihan 1920-luvun alkuvuosilta. Kuvassa 4. oikealta pyöreäkasvoinen nainen lienee Lyydia Tihinen s. 23.1.1898. Hän avioitui v. 1923 leskimies Aappo Kosusen kanssa ja muutti samana vuonna Ouluun. Aappo oli suutari ja kenkäkauppias Oulussa ( Kenkä Kosunen ).
    Vähän vastaava kuva löytyy isoäitini Liisa Tomperin albumista, siinä on kuvattuna myös tohtori Borg ja oppilaitoksen johtajatar sisar Liisa Peltoniemi.

    • No wau! Juuri tämän takia näitä tuntemattomia kuvia kannattaa käyttää artikkelikuvina, etenkin tilanteessa kun ihan aiheeseen liittyvää kuvaa ei ole meillä galleriassa. Ilmankos tämä kuva on ollut Kosulan albumissa – Laurallekin tiedoksi. Sofi Nevakiven albumissa on mainitsemasi kuva tohtori Borgin kera. Sofi tunnisti siitä kuvasta sukulaisensa Amanda Komulaisen ja siinä ovat myös nämä samat naiset jotka tässäkin kuvassa eli tummapukuinen (Liisa Peltoniemi?) sekä edessä oikealla istuva.

      • Kuva, jossa tohtori Borg on, sisältää kuvassa kaikkien olevien nimet taakse kirjoitettuna. Lyydia Tihinen oli lähettänyt sen äidilleen Anna Tihiselle, mutta en tiedä, miten kuva oli päätynyt isoäitini albumiin. Setäni Aaro Tomperi oli kyllä naimisissa Lyydian siskon Aunen kanssa. Olisiko tullut Aunen kautta isoäidilleni?
        Tietääkö kukaan, oliko tuo Aappo Kosunen syntyjään laitasaarelaisia?

  2. Voisko tuo Aappo olla Abram Jaakonpoika Karppinen s. 4.9.1882 asui Kosusessa 1900 luv. alussa? Löytyy SSHY:n jäsenpuolelta rk 1891-1901 MKO1-17 IAab:25 kuva 90, sivu 185

    • Ei taida olla, koska tämä Aappo avioitui Johanna Papinahon kanssa, ks. https://www.laitasaari.fi/taloja/kosunen-no-10/ Pariskunta asui Reinissä ja Rovalassa.

      Tämä lienee oikea: Aappo Ollinpoika Perttunen eli Kosunen, s. 19.02.1869. Oli aiemmin naimisissa Anna Maria Jaakontytär Rahkon kanssa. Anna Maria kuoli 1922 Oulujoella, Aappo avioitui vuoden päästä Lyydia Tihisen kanssa. Tiedot varmistin Rahkon Kaisun tekemästä sukukirjasta. Eli Aappo Kosunen oli laitasaarisia.

      Laitatko Pekka spostilla toisen hoitajakuvan nimitiedot, jos on muita kyläläisiä niin laitan sivustolle.