Korteselän talossa asuivat Yrjö Väisänen (s. 1902) ja vaimonsa Hanna o.s. Ahlström (s. 1904). Väisäsillä oli pari-kolme lehmää, joista elanto saatiin.
Yrjö kävi myös muualla töissä. Yrjö kuskasi maitopänikän Laukan maitolavalle töihin mennessään ja toi rehusäkin Leinosen Topin kaupasta tullessaan. Kaiken hän kuskasi polkupyörän päällä ja matkaa tuli kolme kilometriä suuntaansa.
Minä tulin seuranneeksi Väisästen elämää, kun meillä oli ulkoniitty heidän rajallaan. Paimensin kotitilani eläimiä koska aitoja ei ollut. Kerran paimenessa ollessani meidän sonni haistoi naapurin lehmän ja karkasi sen luokse. Koska lehmä oli härillään, niin sonni astui sen. Kun Hanna sen huomasi, sain aikamoista sapiskaa. Hän taikoi minuun mahataudin, että en pääse kotiin.
Ei minulle kuitenkaan taiasta huolimatta mitään mahatautia tullut. Kun ajattelin asiaa tarkemmin, niin sehän olikin Hannan kikka välttyä astutusmaksusta. Parin päivän kuluttua hän kutsui minut kotiinsa ja tarjosi kakkukahvit.
Tämä tapahtui 50-luvulla ja olin silloin 12-vuotias ”paimenpoika”.
– Kalevi Leskelä