Eläinlääkitystä ennen vanhaan


Kuvan henkilö ja hevonen eivät liity tarinaan

Vuonna 1886 Yli-Kosulassa syntynyt Heino Saarela oli muistellut kotikylänsä hevosten ja lehmien parantamista ennen vanhaan. Ei silloin varmasti osattu kuvitellakaan aikaa, jolloin eläinlääkärin voi pirauttaa avuksi kännykällään. Hän tiesi kertoa kahdesta kyläläisestä, joiden puoleen käännyttiin, kun eläin sairastui.

Muuan Aitamurto, ”murtolaiseksi” kyläläisten kutsuma, oli ihan sillä töin, että paransi elukoita. Heino oli itse nähnyt, kun murtolainen teki lääkkeitään. Tarpeen olivat vanhat kuparirahat ja kaikki homehtunut kupariromu, mitä hän keräsi ja mitä talonväkikin kokosi ja haki omista nurkistaan. Nämä romut murtolainen löi pataan ja kiehutteli hyväksi. Kun oli vedessä kiehuteltu tarpeeksi, neste laskettiin pyssyn piipun läpi ja vielä siistin, harvan vaatteen läpi astiaan, josta se pantiin pulloon. Joku vöyreempi piti sitten hevosta tai lehmää suupielistä tiukasti ja lääkettä kaadettiin pullosta suuhun. Ja melkein aina elukat paranivat, ei ne kuolleet käsiin.

Koistilan isäntä jokivarresta oli toinen, jonka puoleen käännyttiin. Hänellä oli samanlainen resepti paitsi että hän lisäsi pyssyn ruutiakin keitokseensa.

Heinon kotitaloon oli ostettu toiselta puolen jokea oikein komea nuori varsa, jota muuan viskaalinmäkinen vanhapoika-isäntä myös havitteli itselleen. Tämä isäntä oli päässyt varsan kyytiin ja kovasti ”muutellu värejään” varsakaupasta puhuttaessa. No, varsahan olikin illalla tallissa tullut hirveän kipeäksi niin että vesi vain juoksi päältä. Koistilan isäntä haettiin apuun, lääkkeet annettiin ja isäntä sanoi voimakkaalla äänellä ”mee sinne mistä oot tullukki”. Varsa kyllä parantui, mutta sen sijaan viskaalinmäkisen oma vanha hevonen heti miten sairastui ja kuoli pois kun ei Koistilan isäntäkään suostunut apua antamaan. Viskaalinmäkinen kadehti suuresti naapurin hyvää hevoskauppaa ja oli kaiken kaikkiaan niin voimakasverinen ihminen, että sai varsan sairastumaan – ripaus taikavoimiakin taitaa aina kuulua hyvään tarinaan ja tietysti myös sopiva opetus! 1

Keitähän nämä muistelussa mainitut Aitamurto ja Koistilan isäntä olivat? Oliko Aitamurto Utajärveltä Heljästä no 41 lohkottuun Mankilaan muuttanut Antti Aitamurto? Koistilan isäntänä noihin aikoihin on ollut Aapeli Heikinpoika Koistila (s. 9.9.1855 alkuaan Sassalin sukua) – mutta oliko hän jutussa mainittu parantaja? (Soljan huom.)

Lue lisää Samuli Paulaharjun kertomista korventietäjistä sekä entisajan parantajista.

  1. Suomen kielen nauhoitearkisto. Kotimaisten kielten keskus. Helsinki. SKNA Signum 3120:1a