Nyt olen siis saanut valmiiksi Ähkysen no 37 historiikin kirjoittamisen eri lähteistä. Toiveenani on myös että vielä elossa olevat Ähkysen talojen jälkeläiset antaisivat allekirjoittaneelle tietoja vuoden 1891 jälkeen. Kuvia ei myöskään ole minulla ollut käytettävissä tästä tilasta. Niitäkin siis kaipaillaan artikkeliin mukaan.
Ähkysessä on asunut monia eri sukuja, toiset pidemmän ja toiset lyhyemmän ajan. Tilalla on asunut mm. Määttiä, Vänttilöitä, Perttusia, Lappalaisia, Poutiaisia ja Parviaisia.
Tila oli noin 1730-63 saakka Laitasaaren muiden tilojen hallinnassa. Syytä en tähän ole vielä löytänyt, tietääkö kukaan tästä vaiheesta Ähkysessä? Mitä tapahtui kun se autioitui? Oliko syynä se, ettei talo ollut veronmaksukykyinen?
4 vastausta artikkeliin “Ähkysen historian kirjoittamisesta”
Tarkistin eilen vanhasta kauppakirjasta, että isoisäni Iisakki Kesäniemi osti 20.tammikuuta 1903 Ähkylän tilan RN:o 37 talokas Abram Ähkyseltä ja hänen vaimoltaan Maijalta. Perhe muutti Kuusamon Kesäniemestä Laitasaareen kevättalvella 1903.
Hei Markku!
Olen tutkistellut Lusikan suvun vaiheita ja sieltähän löytyy myös Kesäniemen sukua. Minulla on Kuusamosta saatu sukuselvityshistoria vuodelta 2002, jonka laatija on Veikko Väätäinen, mahdatko tuntea? Hänen lisäkseen mieheni Raimo tutki 80-luvun loppupuolella sukua. En vaan itse ole ollut kovinkaan aktiivinen asia suhteen. Mutta nyt on alkanut kiinnostaa. Isoäitini muutti vanhempiensa Antti ja Riitta Kaisa (o.s. Kesäniemi) Ahon mukana Sanginjoen Pesolaan jo 11.4.1899. Riitta Kaisa on Isak Kesäniemen (isoisäsi) sisko. Papereitten mukaan olisivat alkujaan olleet Oikaraisia. Isoäitini Ida Sofia Aho on äitinsä puolelta sinun isäsi serkku. Tämähän on ok. Isoäitini puhui usein ”Vänttilän tädistä” ja tiedän hänen siellä usein vierailleen, samoin kuin teilläkin. Minkä niminen Vänttilän täti oli, noin viralliselta nimeltään? Mehän asuttiin Lusikassa ja sieltä lähdettiinkin sitten yökuntiin vierailulle. Laittelen kohtapuoliin Lusikan talon vaiheista näille sivuille ja kerron siellä myös isoäitini suvusta, sen mitä minulla on siitä tietoa. En ole tutkija näissä kuvioissa, kunhan tutkiskelen.
Isoisäsi Isakin sisko Riitta Kaisa (Brita Kaisa) muutti siis miehensä Antti Ahon ja neljän lapsensa kanssa Sanginjoen Pesolaan keväällä 1899. Lapsista vanhin oli isoäitini Ida Sofia. Muuttaessaan hän oli 9-vuotias (lokakuussa täytti 10v.) Hän kertoi meille jälkipolville olleensa juuri tuon ikäinen muuttaessaan Pesolaan.
Laskeskelin, että isä-Antti oli 38v. ja äiti-Riitta Kaisa 30v. muuton aikaan. Heidän lisäkseen muuttivat Antin vanhemmat Aho Johan Henrik Antinpoika (hän oli tuolloin 69v.) ja Aho, Määttä Briita Caisa Tapanintytär (hän oli oli tuolloin 66v.). Antti oli heidän lapsistaan (joita syntyi kahdeksan) ainut poika, koska Abram oli kuollut 1-vuotiaana.
Isoäidilläni oli Antti-isän puolelta kuusi tätiä (joista yksi oli isoäitisi Loviisa ja yksi emännöi Lammilla, Ala-Sanginjoella. Hän oli Irjan äiti).
Antille ja Riitta Kaisalle oli syntynyt Kuusamossa neljä lasta ja täällä heille syntyi viisi lasta (he muuttivat huhtikuussa ja heinäkuussa syntyi Kalle-poika, samana vuonna).
Sen lisäksi, että isoäitini Ida Sofian Iisakki-eno asui Ähkylässä, niin isoäitisi Loviisa oli isoäitini Antti-isän sisko. Siitä johtuu, että olivat ”kahta puolta sukua”.
Hyvää Uutta Vuotta 2014!
Kaksi kommenttia yhdistetty / SH
Hei Anja,
sen verran tässä äkkiseltään vastaan, että Vänttilän tädin nimi oli Ulla ja siis os. Aho. Näitä Ahon sisaruksia tuli 1800/1900-lukujen vaihteessa moneen taloon Laitasaareen ja myös Oulun puolelle Lammille, kuten isä tapasi sanoa.
Sukunimestä en ole varma, mutta Kesäniemi-nimisenä isoisä on muuttanut Muhokselle. Isän kertoman mukaan sukunimi Kesäniemi on muuttunut/muutettu Oikaraiseksi 1900-luvun alkuvuosina silloin Kuusamossa asuneille.
Pesola on ollut tosi iso sukulaistalo, koska sieltä on oltu Ähkylään ” molemmin puolin sukua”.
t.Markku
Markku, tuopa mielenkiintoista. Iisakin käly miehineen osti Vänttilän jo vuonna 1901. Näistä kuusamolaisista pitää kirjoittaa ihan oma juttunsa, jahka saadaan tiedot kasaan.