Arkistomateriaalia sotaevakossa Laitasaaressa


Suomen toiseksi vanhin maakunta-arkisto perustettiin 1932 Ouluun. Ajatus maakunta-arkistojen perustamisesta sai alkunsa 1880-luvulla ja asiaa käsiteltiin vuosikymmenten ajan eri tahoilla. Vasta 1924 asetetun uuden maakunta-arkistovaltuuskunnan toimien seurauksena ensimmäinen maakunta-arkisto perustettiin Hämeenlinnaan 1927. 1

Oulun maakunta-arkisto sai toimitilansa lokakuussa 1931 valmistuneesta Ainolasta, arkkitehti Oiva Kallion suunnittelemasta rakennuksesta, jossa toimivat myös Oulun kaupunginkirjasto-maakuntakirjasto ja maakuntamuseo. Nykyisin rakennuksessa on Pohjois-Pohjanmaan museo.

Oulun maakunta-arkiston toiminta oli juuri päässyt vakiintumaan, kun talvisodan syttyminen 1939 pakotti keskittämään voimavarat arkistoaineiston suojeluun. Maakunta-arkiston aineisto evakuoitiin Muhokselle Päivärinteen tuberkuloosiparantolaan. Maakunta-arkiston hoitajan Aslak Outakosken tehtäviin kuului myös antaa neuvoja piirinsä viranomaisille niiden arkistojen suojelussa ja evakuoinnissa. 2

Oulun maakunta-arkiston aineiston evakuointi tapahtui vuosikertomuksen mukaan 10.-13. lokakuuta vuonna 1939. Evakuoinnin yhteydessä siirrettiin yhteensä 177 hyllymetriä tärkeimpiä asiakirjoja Muhoksen Laitasaareen. 3

Mukana oli seuraavia arkistoja
•    Oulun lääninkanslian ja Oulun lääninkonttorin asiakirjoja
•    kruununvoutien asiakirjoja
•    henkikirjoittajien asiakirjoja
•    kaupunkien arkistojen asiakirjoja
•    koulujen arkistoja
•    kirkollisten arkistojen asiakirjoja ja
•    yksityisluontoisten arkistojen asiakirjoja. 4

Varsin vaiherikkaita vuorokausia koki maakunta-arkiston johtaja Aslak Outakoski tammikuun 21. päivänä 1940, jolloin Ainolan rakennukseen osui useampia palopommeja. Tulipalo poltti arkiston tilojen yläpuolella sijainneen museon tilat täydellisesti. Sunnuntai-iltaisen pommituksen jälkeen Outakoski osallistui rakennuksen sammutustöihin maanantaiaamuun saakka ja seurattuaan tilannetta tiiviisti hän joutui vielä tiistain vastaisena yönä lähtemään klo 1.30 palolaitokselle pyytämään lisäväkeä uudelleen syttyneen jälkipalon vuoksi. 5

Onneksi tärkeimmät asiakirjat olivat evakossa Laitasaaressa – jos ne olisivat tuhoutuneet, olisi paikallinen sukututkimus tullut mahdottomaksi!

Sodan jälkeen evakuoidut asiakirjat siirrettiin takaisin Ainolaan ja pian kävi selväksi, että maakunta-arkiston tilat eivät riittäisi pitkän aikaa, sillä lakanneiden ja lakkautettavien viranomaisten arkistoaines alkoi odotettua aikaisemmin täyttää makasiinitiloja. Ratkaisuksi esitettiin useita erilaisia vaihtoehtoja, joista OTK:n syksyllä 1978 tarjoama varasto- ja toimistorakennus osoittautui parhaimmaksi. Muutostöiden jälkeen uuden arkistotalon vihkiäisiä vietettiin 6.9.1983. 6

  1. Arkistolaitoksen historia
  2. Oulun sukututkija-lehti 2012-1, Vuokko Joen artikkeli
  3. Sähköposti 4.7.2012 / tutkija Johanna Huhta, Oulun maakunta-arkisto
  4. Oulun maakunta-arkiston arkisto, toimintakertomukset ja vuositilastot 1932-1976 Dc:1
  5. Oulun kaupungin poliisilaitoksen tutkimuspöytäkirja 27.4.1940. Oulun maakunta-arkiston I arkisto. Ea:6
  6. Kuukauden-asiakirja-Oulun-maakunta-arkisto-80-vuotta—Perustamisvaiheista-jaelleenrakennusvuosiin

2 vastausta artikkeliin “Arkistomateriaalia sotaevakossa Laitasaaressa”

  1. Hyvä paikka tuo nyk. OMA. Sieltä löytyy kaikkea tarpeellista sukututkimiseen, esim perukirjat, Muhoksen kihlakunnan arkisto julkisista kiinteistön kaupan vahvistuksista, Muhoksen nimismiespiirin arkisto kaikenlaisista luvista. Ja henkilökunnalle kiitokset kun asiat selviää kysymällä.