Tekijä: Elsi Lehikoinen

  • Kun pehtoori tuli Koivikkoon

    Luettuani kirjoituksen entisestä Koivikon pehtoorista Lauri Salmesta, tuli mieleeni hänen kanssaan vuosia sitten käyty keskustelu. Olimme sopineet että haen hänet Koivikkoon kyläilemään ja niin myös tein, oli muistaakseni vuoden 1985 kesä. Tullessamme Rauhalan kohdalle hän pyysi pysäyttämään auton ja kertoi tulostaan Koivikkoon pehtooriksi. Rauhalassa oli silloin kestikievari. Koska matkarasitus painoi junalla Uudeltamaalta Ouluun matkustaessa, hän…

  • Maidon matkassa

    Karjatilojen muutos Laitasaaressa Oulujoen pohjoispuolella 1950-2016 Vuonna 1950 oli maitoa tuottavia tiloja noin 50. Näistä puolet oli pieniä 1-5 lehmän tiloja ja suuremmat 8-15 lehmän tiloja. Karjanhoitoon liittyvät työt tekivät usein naiset, jotka samalla hoitivat perheen lapset, miehet kävivät muualla töissä. Järjestelmä oli hyvä kun lapset saivat olla kotona ja oppivat tekemään kotitöitä pienestä pitäen.

  • Oulujoen tukinuitosta

    Oulujoen Uittoyhdistys on perustettu vuonna 1910, toki joessa uitettiin puita aikaisemminkin. Aivan ongelmitta se ei käynnistynyt, mm. Konnun talojen isännät kirjoittivat samana vuonna Kaiku-lehteen Kysymys lain tuntevilta. Onko oikein, että uittoyhtiö Oulujoessa ohjepuomillaan Konnun talojen kohdalla, joilla on viljelysmaita sekä meijeri toisella puolella jokea, estää vapaan ylipääsemisen rantojensa kohdalla roomu- ja venekulkijoilta, ja jos siihen…

  • Muisteluja Mähylän maatilan hoidosta

    Kerron esimerkillisen hyvästä maan ja karjan hoidosta. Seurasin rajanaapurina maatilan hoitoa ja olin myös joskus heillä töissä. Emäntä Naimi hallitsi karjanhoidon ja karjan jalostuksen. Mähylässä oli itäsuomalainen karja, jonka lehmistä osan oli vaimo tuonut tullessaan taloon emännäksi. Karjan rasvaprosentti oli yli viiden, kun se muilla roduilla jäi alle neljän. Silloin maidosta maksettiin rasvaprosentin mukaan. Valion…

  • Pakkanen

    Miten selvittiin pakkastalvista maaseudulla 1940-50 luvulla Rakennukset olivat hirsirakennuksia eivätkä kaikistellen aina kovin lämpimänpitäviä. Lämmitettiin uuneilla, jokaisessa huoneessa oli omansa. Lämmitykseen meni puuta ja aikaa useampi tunti päivässä. Asuntojen ikkunat olivat kaksinkertaisia ja niiden alaosat jäätyivät kovilla pakkasilla. Ilmojen lauhtuessa jäät sulivat ja ikkunoista valui vesi puuruuhiin, jotka oli laitettu ikkunanpokien alle.