Kategoria: 13 Yliväärä

  • Helia – sukulaisia ja naapureita

    Julia Niskanen (o.s. Huovinen, s. 1914), Hilma ja Aappo Huovisen tytär, kertoi lapsuudestaan ja nuoruudestaan Helialla no 41. Muistelmat keräsi 1980-luvun lopulla tytär Ritva Marttila (o.s. Niskanen). Aappo Huovisella, Helian isännällä, oli useita veljiä ja yksi sisar. Kalle-setä veisasi hautajaisissa ja mukana oli aina paljon lapsia. Kalle kävi kahdesti Amerikassa ja toi sieltä hienoja silkkipukuja.…

  • Laitasaarelaiset käräjillä Limingassa 1543

    Laitasaari esiintyy ensimmäisen kerran kylän nimenä jo tarkalleen 470 vuotta (2024: 481) sitten Limingan käräjillä. 1 2 Kylä on oletettavasti ollut olemassa jo ennen tätä, mutta ensimmäiset kirjalliset maininnat ovat vasta tässä asiakirjassa. Voisi sanoa, että Laitasaari on vähintäänkin 481 vuotta vanha kylä. Limingan talvikäräjät 21.1.1543 Påll Månson Laijtisa: bleff sachfeltt för han slo Hasu Kaupii…

  • Karjalan rahvasta

    Timotei, sinä keinuva heinä varrella ojan, sinun luotasi vei  tie kerran tytön ja pojan, timotei, sinä keinuva heinä. 1 Laitasaari on saanut asutusta sotavuosina myös Laatokan Karjalasta. Oulujokilaaksoon tuli 1940-luvulla noin tuhat karjalaista. Muhokselle tulleet karjalaiset olivat kotoisin lähinnä Käsnäselänkylästä, mutta myös muualtakin. Vuonna 1950 Laitasaaressa asuvia karjalaissukuja mm. Salmista: Maaniset, Tormassut (myös Viinikanojalla), Sepät, Hattarat (myös Viinikka 33 & Siekkinen…

  • Sotilaspuustelli myytävänä

    Maanmittari Fredrik Sjöholm (s. 1837) tuli perheineen Muhokselle Leivonmäeltä vuonna 1869. He asuivat vuokralla eli arennilla Hakkarilan sotilaspuustellissa. Sjöholm oli varsin tarmokas mies, perusti mm. Muhoksen ensimmäisen meijerin. Kuten allaolevassa lehtikirjoituksessa otsikolla ”Työnteolla maatilat paranevat” mainitaan, Hakkarilan tila oli varsin vauras, karjaakin huomattavan paljon. Tarvittiin siihen työväkeäkin – Sjöholmin aikana talossa oli ainakin kolme piikaa…

  • Yliväärä no 13 historia

    Joskus on osattava lukea tällaistakin tekstiä, jotta vanhimmat talohistoriat aukeavat. Onneksi Ritva osaa – samoin Raimo, joka on kirjoittanut Yliväärän eli Hartikka 13 historian auki sivustolle.