-
Pelkonen no 14 historia
Pelkosen tilaa on sanottu myöhemmin Kukkolaksi ja Kukkoseksi, nimenmuutos mainitaan vuoden 1899 maakirjassa. Nimi on kuitenkin paljon vanhempaa perua – viimeistään 1690-luvulta alkaen isäntänä oli Simo Kukkonen joka tuli Laitasaareen Muhoksen puolelta perheineen. Vuonna 1750 sattui kauhea onnettomuus – silloisen isäntäperheen seitsemän lasta jäi orvoksi kun vanhemmat hukkuivat Oulujokeen, toukokuun hyisiin aaltoihin. Näistä lapsista kuitenkin…
-
Kesti-Pelkosen isäntäväki
Kesti-Pelkosen tila no 14/3 oli viime vuosisadan alussa vielä Laitasaaren suurimpia maatiloja – ellei suurin – ja sen omisti silloin Tampereen talousalueelta tänne muuttanut maanviljelijä Hugo Perttula (s. 1886) Bertta-emäntineen (o.s. Ala-Hinkkala, s. 1891). Tiloilla Kesti no 35 ja Pelkonen no 14 oli tuolloin sama omistaja. Kun maatalous oli näihin aikoihin vielä käsityövoittoista, tila tarvitsi…
-
Jatkosodan muistoja kotirintamalta – osa 2
Rannan Taisto (Rantakeränen no 23) on muistellut sota-asioita vuonna 1997. Julkaisemme muistelmat kahdessa osassa, ensimmäisen löydät täältä (klikkaa linkkiä). Kuvien hevoset eivät liity tarinaan. Hevospotilaiden määrä oli enimmillään kahdeksankymmenen paikkeilla. Eläinsairauksista oli pääosin lyöttymiä ja säkätautia. Näiden aiheuttamat avohaavat märkivät ja ne piti päivittäin puhdistaa sekä lääkitä. Nämä taudit aiheuttivat ylipitkät valjoissa olojaksot, varsinkin kärryvaljastuksessa, ja…
-
Jatkosodan muistoja kotirintamalta – osa 1
Rannan Taisto (Rantakeränen no 23) on muistellut sota-asioita vuonna 1997. Julkaisemme muistelmat kahdessa osassa – toisen löydät täältä. Olin kolmetoistavuotias, hevosista pitävä poika, kun naapuriini Koivikon koulutilalle Muhokselle muodostettiin Suomen armeijan neljäs hevossairaala, jonne kuljetettiin rintamalla haavoittuneet ja sairastuneet hevoset. Yksikköä kutsutiin ”konikomppaniaksi”. Komppanian upseerit ja aliupseerit sekä lotat olivat kaikki eläinlääkintäkoulutuksen saaneita. Heidän lisäkseen miehistöön…
-
Karjalan rahvasta
Timotei, sinä keinuva heinä varrella ojan, sinun luotasi vei tie kerran tytön ja pojan, timotei, sinä keinuva heinä. 1 Laitasaari on saanut asutusta sotavuosina myös Laatokan Karjalasta. Oulujokilaaksoon tuli 1940-luvulla noin tuhat karjalaista. Muhokselle tulleet karjalaiset olivat kotoisin lähinnä Käsnäselänkylästä, mutta myös muualtakin. Vuonna 1950 Laitasaaressa asuvia karjalaissukuja mm. Salmista: Maaniset, Tormassut (myös Viinikanojalla), Sepät, Hattarat (myös Viinikka 33 & Siekkinen…