-
Pyssyn tarkastaja muutti Muhokselle
Lintupyssyjen korjaus-wärstaani on muutettu Utajärveltä Muhoksen kirkonkylään Pyhäkosken liepeen alapään Kieksin taloon. Ja tämän kautta saan tiedoksi antaa, että joka haluaa lintupyssyään tarkastuttaa eli korjauttaa, niin lähettäköön minulle pyssy, luotivormut ja ampuma kalujaan tarkastusta varten, noin 15 laukausta ja kirje pyssyn muassa, josta omistaja ilmoittakoon vaatimuksensa mitä on pyssylle tehtävä ja milloinka ja millä tavoin…
-
Isomäättä no 16 historia
Viimeinen seitsemästä Määtän talosta vihdoin valmis! Edellinen jonka tutkin oli Määttä Rönkkö no 18 – sen taloartikkelissa näkyykin linkitettynä kaikki Määtän talot. Haasteita on taas riittänyt – otapa selvää mistä Määtästä milloinkin on dokumenteissa kyse kun tilojen rekisterinumerot tulivat mukaan vasta myöhemmin. Toivottavasti asujaimistot ovat kohdallaan – lukekaa ja tarkistakaa! Isomäätän historiikki alkaa isonvihan ajoilta…
-
Laitasaaren Osakaskunta 100 vuotta
Muhoksen kuntakokouksessa 27.10.1919 päätettiin perustaa kalastuskunta Muhos- ja Laitasaaren kylien kesken. Molempia kyliä varten perustettiin toimikunnat, jotka laativat säännöt seuraavaan kokoukseen sekä huolehtivat käytännöllisistä asioista. Muhoskylästä valittiin puheenjohtajaksi maanvilj. Iisakki Lukka, kirjuriksi maanvilj. Heikki Kylmänen ja jäseniksi J. A. Virkkunen, Urho Pyhälä ja Jaakko Kaiponen. Laitasaaren kylään valittiin puheenjohtajaksi A. Kinnunen (Hyrkki no 12), kirjuriksi…
-
Väänäsen vanhaemäntä muistelee – osa 6
Seurat, kirkossa käynti ja hautajaiset Varsinaisesti kyläilemässä käytiin lähinnä vain Tapion talossa. Kylän taloissa pidettiin ompeluseuroja joissa kyllä käytiin. Väänäsellä ja Tapiolla pidettiin lestadiolaisseuroja. Seurapuhujista oli puutetta, mutta lähellä asuvia vakipuhujia oli kaksi: lähes naapurissa asuva Tihisen Hans ja Konnunperällä asuva Kuusamosta tullut Leskelän Antti. Pirtti oli seuroissa aina täynnä ja seuravieraita tuli talvella hevosella…
-
Väänäsen vanhaemäntä muistelee – osa 5
Päivärinne oli kylälle merkittävä paikka Päivärinteen sairaala valmistui 1930-luvulla. Päivärinteen paikka oli valittu erityisen hyvin keuhkosairaille sopivaksi: paikka mäntymetsän keskellä, joki lähellä. Päivärinteellä oli oma puutarha ja iso sikala, ja näissä kävi työmiehiä myös Laitasaaren kylältä, mutta Väänäseltä ei oltu Päivärinteellä töissä. Sairaalan potilailta ylijäänyttä ruokaa ei heitetty hukkaan, vaan kuumennettiin ruuaksi sioille. Keuhkotuberkuloosi oli…