-
Laitasaaren esineistöä – kangaspuut
Kangaspuut Lahjoittanut Muhoksen kotiseutumuseolle veljekset Ojala (Laitasaari, Sieppo) Vaakasuorat kangaspuut, joissa neljä polkusinta. Itsenäisistä irrallisista osista koostuvat puut. 120 cm x 150 cm x 160 cm.
-
Siepon naisten lypsymatka
Kuva on otettu Siepon törmältä siis toiselta puolen jokea. Lehmät vietiin aina kesäksi eteläpuolelle. Ne olivat päivän ”märehtimässä” Siepon pellolla Silto-ojalla. Lehmät tuotiin illalla törmälle, jossa ne lypsettiin. Olivat siinä yön ja aamulypsyn jälkeen vietiin taas Silto-ojalle.
-
Siepon pojat sodassa
Sotapoika viereisessä kuvassa on Väinö Ojala (s. 1920). Hän lähti vapaaehtoisena ja toimi vartiointitehtävissä, mm. rautateillä. Sota-aika oli myös Siepossa rankkaa. Kaikki perheen kuusi poika lähtivät rintamalle. Yksi heistä kaatui (Erkki) ja kaksi haavottui (Yrjö ja Väinö). Kotiin jäivät vanhaisä Kustaa, vanhaäiti Maria, tytär Hilda ja miniä Eeva poikiensa Pentin ja Mikon kanssa. Talossa oli…
-
Sakarin historia alkaa 1790-luvulta
Sakari on erotettu Määttä no 20:sta eli Sieposta ehkä 1790-luvulla. Tilan erottamisen on tehnyt ilmeisesti esi-isäni Sakari Heikinpoika Määttä (s. 1728, k. 1797) – hän jakoi tilan kahteen osaan, toisen itselleen ja toisen pojilleen. Toisesta osasta tuli siis Sieppo ja toisesta Sakari. Nimi Sakari antaisi jo hiukan osviittaa siitä, kuka tilan aikoinaan jakoi. Siepon nykyiset…
-
Kaisa Heikkinen – Rukoushuoneen perustaja
Laitasaaren Rukoushuoneen 80-vuotisjuhlapuhe julkaistiin aiemmin täällä. Tässä artikkelissa käymme läpi rukoushuoneen perustajan, Kaisa Heikkisen taustoja, perhettä ja vaiherikasta elämää arkistotietojen valossa. Tietojen haussa on merkittävästi avustanut Ritva Nygrén – kiitokset Ritvalle! Kaisa Heikkinen syntyi kaksosena Ristijärvellä torppari Kalle Heikkisen perheeseen. Hänet kastettiin nimellä Agneta Kaisa – myöhemmin dokumenteissa myös Aune Kaisa. Tässä kirjoituksessa käytän nimeä…