-
Suomen kotiseutuliitto palkitsi Ellen Keräsen
Suomen kotiseutuliitto ry myönsi laitasaarelaiselle Ellen Keräselle kultaisen ansiomerkin pitkäaikaisesta ja ansiokkaasta kotiseututyöstä. Hänet palkittiin sunnuntaina 9.6.2013 Muhoksen kotiseutuyhdistyksen 60-vuotisjuhlassa. Ellen on ollut pitkään yhdistyksen johtokunnassa, myös varapuheenjohtajana. Hän on monessa mukana – mm. Laitasaaren Nuorisoseura ry:n kunniajäsen – ollut toiminnassa mukana peräti 66 vuotta. Ellen kuuluu myös Laitasaaren Marttoihin ja on Laitasaari-Seura ry:n perustajajäsen.
-
Pakanalliset Jumin häät – osa 2
Jumihäistä ovat kirjoittaneet Raimo Ranta ja Lea Rinne – juttusarja yhdistetty molempien teksteistä. Tähän tekstiin saatiin mahtava täydennys Mikko Moilaselta joka löysi hukassa olleen välikäräjien pöytäkirjan. Ks. osa 1. Muhoksen seurakunnan historiassa on kerrottu Jumihäiden yhteydessä sattuneesta tapauksesta, jossa Siekkisen talossa piikana olleen Anna Kaisa Henrikintytär Ruuthin väitettiin tulleen raskaaksi. Kirjassa on kopio rovasti Johan…
-
Pakanalliset Jumin häät – osa 1
Jumihäistä ovat kirjoittaneet Raimo Ranta ja Lea Rinne – juttusarja yhdistetty molempien teksteistä. 1700-luvun puolivälistä lähtien alkoi nuoriso huvitella kokoontumalla viettämään vähäistä vapaa-aikaansa yhdessä. Muotoja olivat kylänjuoksu, yöjuoksu, juopottelu, korttipeli ja tanssi. Kirkkoa asia huolestutti ja kirkkokuria tiukennettiin. Perinteisesti kirkon tehtäviin oli kuulunut seurakuntalaistensa seksielämän vahtiminen. Yleisimmin sakotettiin salavuoteudesta ja yhdyselämästä ennen avioliittoa.
-
Kulumalan Sulo
Oli lämmin toukokuun päivä, pihatuomi tuoksui täydessä kukassa. Oulujoen törmällä, Siekkilän kamarissa syntyi pieni poika, 22.5.1936. Poika sai nimekseen Sulo Henrik. Nuoripari, äiti-Aino ja isä-Heikki rakensi juuri omaa kotia, Kulmalaa, johon pian muuttivatkin. Äidin kertomuksista Sulon lapsuudesta on jäänyt mieleen esimerkiksi se, että Sulo oli ”vasaramies”; hänellä oli ollut puuhevonen ja sen poika oli iskenyt…
-
Kärnä no 1 – kaksi savua
Meinasin saada jälleen harmaita hiuksia Kärnä no 1 kirjoittamisessa, kun huomasin jo varhaisessa vaiheessa tilalla olleen kaksi savua. Kärnän tilan historia alkaa jo viimeistään vuodesta 1584, kun Jussi Antinpoika ilmestyy asukkaaksi Antti Savolaisen (Kärnä eli Tapio no 26) ja Tapani Heikinpojan (Laukka no 24) läheistyyteen. On oletettavaa, että Jussi oli Antti Savolaisen poika. Noin vuonna…