-
Laitasaaren talojen ikuistajia – Matti Horneman
Laukan talosta maalasi taulun vuonna 1931 Matti Valdemar Matinpoika Horneman (s. 2.7.1895, k. 15.12.1964 Oulu). Hän suunnitteli ja maalasi lavasteet Oulun Työväen Näyttämön esityksiin jo 30-luvulla, oli mm. Haukiputaan Sarastuksen voimistelunohjaaja ja Haukiputaan työosuuskunnan talon vahtimestari 1925. Keväällä 1928 hänet valittiin Muhoksen työväenyhdistyksen vahtimestariksi ja samalla näyttämönjohtajaksi. OTN:n johtajana 1950-64. Hänen vaimonsa Kerttu Elisabet Jaakontytär…
-
Hevonen ja mies hengenvaarassa (1892)
Artikkeli Oulun ilmoituslehdestä 129 vuoden takaa. Tällä laitasaarelaisella isännällä oli ollut onni matkassa – kahdesti oli joutunut hukkumisvaaraan Oulujoella. Toisesta tilanteesta tarkemmin artikkelin lopussa. Oulujoki ei jäädy yhdellä kertaa joka paikasta. Sulana on se nytkin vielä Laukan ja Siekkilän talojen kohdalla Muhoksella Hakkarilan saaren yläpäästä aina Määtän saareen asti. Rantajäät ovat kumminkin niin lujat että…
-
Ansioäiti Muhokselta
Tasavallan presidentti ojensi sunnuntaina 11.5.1969 Valkoisen Ruusun ritarikunnan kunniamerkin 17 ansioituneelle äidille presidentinlinnassa järjestettävässä tilaisuudessa. Heidän joukossaan oli myös muhoslainen emäntä Olga Heimonen. Emäntä Olga Heimonen on syntynyt Sotkamossa 11.4.1908. Avioliittoon hänet vihittiin 24.3.1929 maanviljelijä Väinö Heimosen kanssa. Lapsia avioliitosta syntyi 9, joista yksi on kuollut. Kaikki lapset on koti voinut oppikoulun ja ammattikoulujen kautta…
-
Väinö Heimosen elämästä
Väinö Eino Heimonen (1901-1987) kirjoitettiin 8-vuotiaana Karttulan Hautamäen ylempään kansakouluun 1.10.1909 – hän kävi siellä kahdeksan lukukautta. Päästötodistuksen hän sai 15. toukokuuta 1913. Väinö oli tunnollinen ja hyvä oppilas; todistuksessa kymppejä olivat uskonoppi, historia ja piirustus. Muut aineet olivat yhdeksikköjä, paitsi laulussa Väinöllä ei ollut taitoja, todistuksessa siinä toppasstooli eli numero 4. Väinö hakeutui Muuruveden…
-
Laitasaaren Martat
Laitasaaren Martat ry on kylän toiseksi vanhin edelleen olemassaoleva yhdistys Laitasaaren Nuorisoseuran jälkeen. Martoilla on tänä vuonna satavuotisjuhlat. Voit lukea 100-vuotishistoriikin tästä. Marttajärjestön nimi piti aluksi olla Sivistystä kodeille -yhdistys, mutta silloinen keisarillinen senaatti ei rohjennut hyväksyä sen nimisen yhdistyksen sääntöjä, koska naisväen sivistämisestä ei ehkä hyvää seuraisi. Hoksaavat naiset vaihtovatkin nimen Martoiksi, mutta sivistysajatus…