Kategoria: 3 Hartikka – Rintamäki

  • Hartikassa viljeltiin tupakkaa (1920)

    Kotimainen tupakanviljelys – odottamattoman hyviä saavutuksia Ulkolaisen tupakan hinnan kalleuden vuoksi on alettu suuressa määrin viljellä tupakkaa omassa pellossa. Vanhana laatuna on tavallisesti käytetty n.s. nurkantakaista, mutta koska se ei ole saanut yleistä suosiota, on myöskin alettu kokeilla ulkolaisilla lajeilla ja on huomattu niiden menestyvän täällä yhtä hyvin. M.m. on maanviljelijä Juho Hartikka, Muhoksella, viljellyt…

  • Kaikuja Muhokselta – Hartikan omenat (1926)

    Ennen oli sananpartena: ei Oulun seudulla omenat kasvat. – Ei siinä perää ole – Höpsistä – Kuka se niin sanoo – ? Näin voi siihen vastata maanviljelijä Juho Hartikka Muhokselta. Hän osti 10 vuotta sitten Oulun syysmarkkinoilta muutamia venäläisiä Astrahanin omenia pojilleen kaupungin tulijaisiksi. Niitä sitten kotona silloin tällöin syödä natusteltiin, vaan sillä ehdolla, että…

  • Halolan isännän kuolema (1895)

    Tapaturma. Kun talollinen Jaakko Halonen Muhoksella lähti viime kuun 30. päivä kotoaan ajamaan hevosella joelle käsin, niin alas mäkiä laskeutuessa joelle, toinen aisa lähti irti savirikosta 1 , josta oli seurauksena, että reki meni kumoon ja hevonen kimpausi laukkaamaan. Halonen sai niin kovan kolauksen, että tiedotonna löydettiin tapaturmapaikalta ja hevonen löydettiin Koivikon maanviljelyskoulun pihalta. Arvelussa…

  • Kähkönen, lapsuuden mummola

    Tuula Heino o.s. Nurmi muistelee – tarinan on lähettänyt Tuulan tytär Anne Leppänen. Lämmin kiitos molemmille! Aikaisimpia muistojani oli se, kun tulimme veneellä Kähkösen rantaan, niin Kähkösen mummo tuli ylös törmälle kepin kanssa meitä vastaan. Sitten mentiin pirttiin ja juotiin tervetuliaiskahvit. Myös minä sain tipan kahvia pienestä mokkakahvikupista (tippa kahvia ja loput maitoa). Tuon mokkakupin…

  • Muhoksen lohipato

    Kalastusoikeuksien valtaamisen viimeisteli kuningas Kustaa Vaasa, joka määräsi kruunun oikeuden koskemaan kaikkea lohenkalastusta. Hän sääti sääntölohiveron ja otti osaksi tai kokonaan haltuunsa kirkonkymmenykset ja luostarien kalastuksen. Vuonna 1602 annettiin uusi määräys, jonka mukaan joka toinen pyydetty kala kuului valtiolle, eli toisin sanoen oli kalastettava ”yhtenä päivänä itselle, toisena kruunulle”. Määräyksen noudattamista valvomaan asetettiin erityisiä lohivouteja.…