-
Kuvia lisätty sivustolle
Sivustolle hankittiin lisää levytilaa, joten nyt pystyimme vihdoin lataamaan useita kymmeniä uusia kuvia, mm. seuraaviin gallerioihin – oheisessa kuvassa Muhoksen ensimmäinen sairaanhoitaja Emmi Hartikka eli Margareta Emilia Juho Paavontytär Hartikka o.s. Hyvönen (1887-1977). Hartikka no 3 Väärä no 5 Karhu no 7 – lisätty 23.3.2021 Viinikka no 8 – lisätty 2.2.2021 Ylikosunen no 9 –…
-
Kähkönen, lapsuuden mummola
Tuula Heino o.s. Nurmi muistelee – tarinan on lähettänyt Tuulan tytär Anne Leppänen. Lämmin kiitos molemmille! Aikaisimpia muistojani oli se, kun tulimme veneellä Kähkösen rantaan, niin Kähkösen mummo tuli ylös törmälle kepin kanssa meitä vastaan. Sitten mentiin pirttiin ja juotiin tervetuliaiskahvit. Myös minä sain tipan kahvia pienestä mokkakahvikupista (tippa kahvia ja loput maitoa). Tuon mokkakupin…
-
Laitasaaren esineistöä – kilpa-ajoreki
Kilpa-ajoreki Lahjoittanut Emmi Hartikka (Hartikka no 3). Emmi oli Muhoksen ensimmäinen sairaanhoitaja ja oikealta nimeltään Margareta Emilia Hyvönen (s. 1.8.1887 Oulu), puoliso Heino Polvinen. Heino oli Hartikan työmies ja pariskunta peri talon kun lapseton isäntäpari kuoli. Yhden hengen istuttava kevytrakenteinen kilpareki. Istuin etuosastaan korkeampi. Istuin muotoiltu hajareisin istuttavaksi. Jalaksiin asennettu jarrut, jalaksien kärjissä lenkit aisojen…
-
Muhoksen lohipato
Kalastusoikeuksien valtaamisen viimeisteli kuningas Kustaa Vaasa, joka määräsi kruunun oikeuden koskemaan kaikkea lohenkalastusta. Hän sääti sääntölohiveron ja otti osaksi tai kokonaan haltuunsa kirkonkymmenykset ja luostarien kalastuksen. Vuonna 1602 annettiin uusi määräys, jonka mukaan joka toinen pyydetty kala kuului valtiolle, eli toisin sanoen oli kalastettava ”yhtenä päivänä itselle, toisena kruunulle”. Määräyksen noudattamista valvomaan asetettiin erityisiä lohivouteja.…
-
Tietoja Muhoksesta (Suomen metsästyslehti v. 1907)
Juho (Janne) Juusonpoika Hartikka (alk. Haataja), Rintamäen talon isäntä 1884-1936, oli innokas metsästäjä. Hän kirjoitti useita kirjeitä Suomen metsästyslehteen. Ohessa yksi niistä. Lienee aika tyypillistä vuosisadan alun metsästyskertomusta. Talollinen J. Hartikka on kirjoittanut metsästystavoista y.m. allekirjoittaneelle ja kenties huvittaa eteläsuomalaisia ja muita metsästysurheilijoita tutustua Hartikan mielipiteisiin, jonka vuoksi tämän kirjoituksen olen koonnut hänen neljästä eri…