-
Muhoksen kirkko (1872)
…on epäilemättä vanhimpia kirkkoja maassamme. Sen rakennus on aljettu ja lupa saatu rakentamiseen kuningas Gustaf Adolf II:lta, samana vuonna kuin hän kaatui Saksan sodassa Lutzenin kedolla, ja päätetty hänen tyttärensä Kristiinan alaikäisenä ollessa v. 1634. 1 2 Muhoksen tienoot ovat nyt ylipäätänsä aukeita metsistä, vaan silloin vielä kahden neljänneksen päässä olevalta Korunti-nimiseltä kankaalta on saatu…
-
Rovasti K. A. Strömmerin muistokirjoitus (1944)
Rovasti K. A. Strömmer synt. 18.11.1879, nukkui rauhallisesti kuolon uneen Muhoksen pappilassa 6.3.1944 Syvällä kaipauksella – Muhoksen seurakunta Eilen saavutti muhoslaiset surunviesti, joka tiesi kertoa seurakunnan kunnioitetun kirkkoherran, rovasti K. A. Strömmerin siirtyneen manan majoille. Hän oli kuollessaan 64-vuotias.
-
Merkkausliinoja 1820-30 luvuilta
Maria Christina Frosteruksen tekemä merkkausliina vuodelta 1820 Luonnonvalkoiselle ohuelle puuvilla(?)kankaalle valkoisella langalla ommeltuja pohjaompelumalleja. Kolmiomaisista paloista sommiteltu tähtikuvio, lisäksi neljä kukka-aihetta ja merkintä: Uleåborg den 25 april 1820 M.C. Frosterus. Reunat päärmätty käsin. Liina punaisella silkillä päällystetyllä alustalla. Ruskeaksi petsatut sileät kehykset. Katso merkkausliinan kuva täältä – myös tekstit ovat pääosin samasta lähteestä. Maria Christina…
-
Jatkosodan muistoja kotirintamalta – osa 1
Rannan Taisto (Rantakeränen no 23) on muistellut sota-asioita vuonna 1997. Julkaisemme muistelmat kahdessa osassa – toisen löydät täältä. Olin kolmetoistavuotias, hevosista pitävä poika, kun naapuriini Koivikon koulutilalle Muhokselle muodostettiin Suomen armeijan neljäs hevossairaala, jonne kuljetettiin rintamalla haavoittuneet ja sairastuneet hevoset. Yksikköä kutsutiin ”konikomppaniaksi”. Komppanian upseerit ja aliupseerit sekä lotat olivat kaikki eläinlääkintäkoulutuksen saaneita. Heidän lisäkseen miehistöön…
-
Mummon luona Monolassa – osa 5
Viinikasta Monolaan Kiihtelysvaarasta muuttonsa jälkeen Muhoksen kirkkoherraksi siirtynyt Samuel Strömmer oli hankkinut 1865 omistukseensa Viinikan tilan kirkonkylästä, luonnonkauniilta paikalta Oulujoen rannalla. Hänen kuolemansa jälkeen tila siirtyi Aurora ja Viktor Aulinin omistukseen. Se ehti olla heillä 20 vuotta, sitten tila myytiin Kaupin suvulle. Syynä tilasta luopumiseen oli kuulemma ollut Auroran kyllästyminen lähes yksin johtamaan palvelusväen töitä;…