-
Vanha postineiti muistelee menneitä
Monikaan 90-vuotias ei suunnittele matkaa merkkipäiväkseen, mutta oululainen neiti Anna Stenius on matkustanut, tosin vain Kemiin viettääkseen siellä juhlaansa lähiomaisten ja ystävien seurassa. Matkustaminen sopii hyvin Anna Steniukselle, sillä hän on koko ikänsä ollut liikkuvaa sorttia. Hän syntyi Muhoksella, jossa hänen isänsä, agronomi Birger Stenius oli Koivikon maanviljelys- ja karjanhoitokoulun johtajana.
-
Porinoita Pirttijärveltä – osa 1
Sanginjoen Vanhatalossa asuvaa Esko Holappaa haastatteli Pentti Lohela joulukuussa 2017. Haastattelu julkaistaan kuuden artikkelin sarjana. Kiitos Pentti ja Esko! Laitasaareen kuuluva Sanginjoen kylä sijaitsee noin 12 km pohjoiseen Oulujoesta. Osa taloista ovat jo tuttuja Laitasaaren kylähistoria 1 -kirjasta. Alueelle on erikoista useamman eri kunnan rajojen läheisyys. Varsinkin 50-luvulla, jolloin aluetta reunusti Ylikiimingin, Oulujoen sekä Oulunsalon…
-
Koivikon agronomi Laine (1930)
Ilmakuva Muhokselta Koivikon kohdalta v. 1955. Koivikon kaksikerroksiset punamullatut rakennukset purettiin 1960-61. Uudet rakennukset otettiin käyttöön 1963. Helsingin Sanomien 3.2.2013 julkaistussa artikkelissa kertoo musiikkitoimittaja ja tietokirjailija Jake Nyman isoäidistään: Isoäitini Elli Wilhelmiina Fennia Laine (1899-1976 – Elli Fennia Vilhelmiina Laine, s. 27.9.1899 Rauma) opiskeli agronomiksi Tanskassa, jonne hänen isänsä, merikapteeni Frans Wilhelm Laine oli lähettänyt…
-
Valkolan ja Koivikon no 39 historia
Varmasti yksi Laitasaaren ja koko Muhoksenkin napapaikoista oli Valkola. Pappila ja kirkko olivat lähellä ja ranta hyvä veneiden tulla ja mennä. Myöhemmin lähistöllä oli laivasatamakin, Öhrnbergin ranta, johon höyrylaivat rantautuivat ja kuljettivat väkeä Ouluun ja takaisin. Kivenheiton päässä olivat Saarelan meijeri ja Muhoksen Osuuskauppa eli Rantakauppa. Valkolan no 39 tilan alueelle perustettiin 1850-luvulla Koivikon maatalousoppilaitos,…
-
Laitasaaren perukirjoja 1902-11
Muhoksen käräjäkunnan digitoidut perukirjat 1902-11 alkavat tästä. Alussa on luettelo perukirjoitetuista vainajista. Allaolevassa listassa kaikki laitasaarelaisten perukirjat ko. ajalta. Itse perukirja löytyy Kansallisarkiston tietokannasta, digi-alkuista osoitetta klikkaamalla. Dokumentti avautuu uuteen selainikkunaan ja sitä voi suurentaa. Perukirja kertoo vainajan kiinteän ja irtaimen omaisuuden määrän ja arvon, saamiset ja velat, kaikki yhteenlaskettuina. Perukirjan lopussa on perillisten allekirjoitukset…