-
Alli Lydia muistelee (1)
13.3.2001 muisteluksia lapsuudestani ja syntymäkodistani Reiniltä (Seppo J. A. Karppinen) Nimeni on Alli Lydia Karppinen o.s Parviainen. Olen syntynyt tammikuussa 1928 Laitasaaren Reini-nimisessä talossa, jonka isäni Jaakko Albert Parviainen osti vuonna 1927. Reini oli silloin myytävänä, koska Suorsat, silloiset asukkaat, jotka olivat muuttaneet Reinin taloon asumaan Säräisniemeltä päästäkseen lähemmäksi Oulua, halusivat muuttaa pois. Heitä ennen…
-
Muistoja Rovan pysäkistä
Tekstit poimittu kommenteista, joita tuli aikoinaan artikkeliin Rovan pysäkki. Pekka Karppila: 1960-luvun alussa Rovan pysäkillä tuli vierailtua, koska siellä olivat pysäkinhoitaja Toivo Langin ja vaimonsa Anna-Liisan lapset Ritva ja Risto. Siskoni Riitan kanssa siellä tuli käytyä leikkimässä ja samalla ihmettelemässä suuria vetureita ja junia. Pysäkin ympäristö oli hyvin hoidettu kuten leikattu nurmikkoalue hopeapajuineen. Asemarakennuksen lisäksi…
-
Laitasaaren perukirjoja 1902-11
Muhoksen käräjäkunnan digitoidut perukirjat 1902-11 alkavat tästä. Alussa on luettelo perukirjoitetuista vainajista. Allaolevassa listassa kaikki laitasaarelaisten perukirjat ko. ajalta. Itse perukirja löytyy Kansallisarkiston tietokannasta, digi-alkuista osoitetta klikkaamalla. Dokumentti avautuu uuteen selainikkunaan ja sitä voi suurentaa. Perukirja kertoo vainajan kiinteän ja irtaimen omaisuuden määrän ja arvon, saamiset ja velat, kaikki yhteenlaskettuina. Perukirjan lopussa on perillisten allekirjoitukset…
-
Rovan pysäkki
Rovan pysäkki tuli tutuksi usean vuoden ajaksi aina vuodesta 1966 alkaen, jolloin kävin Oulussa koulua. Polkupyörämatkaa tuli lähes 5 km kotoa pysäkille. Oli mukava pakkasaamuisin nousta lämpimään junaan. Juna oli ns. lättähattumallia – sininen väriltään. Junassa kun istui, oppi samalla vähän ruotsia, esim. Spotta ej på golvet. Junassa oli erikseen tavalliset osastot ja tupakkaosastot. Jos sattui matkalla janottamaan, niin…
-
Kolera vaivasi kansaa 1890-luvulla
Kuva ei liity tarinaan – mutta tunnetko hoitajia? Klikkaa kuvaa suuremmaksi. 1880-luvulla levisi vakavia uutisia Itä-Euroopasta, siellä oli levinyt vakava koleraepidemia. Useat perättäiset katovuodet Suomessa ja Venäjällä koettiin 1880- ja 1890-lukujen vaihteessa – eniten katoja oli Pohjois-Suomessa. Osa väestä kärsi suoranaista nälänhätää ruoan loppumisen vuoksi. 1890-luvun alussa epidemia levisi myös nälän heikentämän väestön keskuuteen Suomeen, Venäjälle…