-
Kappalainen Gabriel Ståhlberg
Kappalainen Gabriel Ståhlberg kastettiin Raumalla 23.7.1699. Hänen isänsä Georg Fabricius oli Rauman kirkkoherrana vuodesta 1689 lähtien. Ståhlberg vihittiin vuonna 1727 Elsa Groopin kanssa. Hänen isänsä oli puolestaan Oulun pormestari Esaias Groop. Gabriel oli Pudasjärven kappalaisena vuodesta 1725 lähtien mutta joutui kunniariitaan paikallisen nimismiehen kanssa. Sitten hän tuli valituksi kappalaiseksi Muhokselle. Ståhlberg asui Kortilassa no 34, joka…
-
Marketta Holapan perukirja (1787)
Tämä perukirja kuuluu Heikki Pekanpoika Karhun (alk. Laitinen, s. 1719 Holappa no 25 Muhoskylä) toiselle vaimolle Marketta Matintytär Holapalle tilalta Karhu no 7. Marketta oli tullut Karhuun aikoinaan piiaksi. 22.1.1787 pidettiin perunkirjoitus Henrik Karhun toisen vaimon emäntä Margaretha Matintytär Holapan kuoleman jälkeen. Margaretha kuoli näivetystautiin 19.12.1786, lapsettomana. Hänen omaisinaan mainitaan vain miehensä Henrik ja sisarensa…
-
Karhu no 7 historia
Kolmen Karhun talon pihapiiriä, klikkaa kuvaa isommaksi. Olen kirjoittanut Karhun no 7 tilan historiaa jo monta kuukautta. Sain nyt valmiiksi Karhun pääsavun historiikin – tai niin valmiiksi kuin sen lähdetiedoista koottuna saa. Haasteena oli kyseisessä tilassa se, että se on jaettu useaan eri tilaan ja niitä on sitten myöhemmin yhdistetty muihin tiloihin. Onneksi minulla oli…
-
Karjalan rahvasta
Timotei, sinä keinuva heinä varrella ojan, sinun luotasi vei tie kerran tytön ja pojan, timotei, sinä keinuva heinä. 1 Laitasaari on saanut asutusta sotavuosina myös Laatokan Karjalasta. Oulujokilaaksoon tuli 1940-luvulla noin tuhat karjalaista. Muhokselle tulleet karjalaiset olivat kotoisin lähinnä Käsnäselänkylästä, mutta myös muualtakin. Vuonna 1950 Laitasaaressa asuvia karjalaissukuja mm. Salmista: Maaniset, Tormassut (myös Viinikanojalla), Sepät, Hattarat (myös Viinikka 33 & Siekkinen…
-
Lisätienestejä laivanrakennusaineista
Laitasaarelaiset ovat hankkineet elantoa monin eri keinoin. 1600-luvulla talonpojat valmistivat erilaisia laivanvarustustarvikkeita, järeitä pyöröpuita, lankkuja ja kaaripuita. Niistä talonpojat saivat hyvät hinnat oululaisilta porvareilta. Joskus he joutuivat myös käräjille, kun kaikki ei mennytkään niinkuin piti. Vuonna 1669 oululainen mahtiporvari Juhana Bochmöller syytti käräjillä Juho Rahkoa siitä, että hänen Bochmöllerille toimittamat kaaripuut eivät olleet kelvollisia.