Työselosteiden laatija Olga Maria Frans Oskarintytär Laine palveli lähes 40 vuotta meijerikkönä, valmistumisensa jälkeen 25 vuotta Tyrnävän Osuusmeijerissä, ja Kuusamon Osuusmeijerissä johtavaksi meijeriköksi kutsuttuna käynnistämään meijerin toimintaa 1950-luvun alussa, jääden sieltä eläkkeelle 1960-luvun loppupuolella. Olga oli syntynyt 1904 ja kuoli Oulussa 101-vuotiaana vuonna 2006. 1
Olga kävi meijerikkökoulun Hämeenlinnassa ja suoritti siihen kuuluvan harjoittelunsa Muhoksella Saarelan Osuusmeijerissä vuonna 1923, 19-vuotiaana. Työharjoittelussaan Olga laati meijerin toimista useamman selostuksen jotka on Olgan työkirjasta sanatarkasti kopioitu. 2
Arvokasta tietoa meijerin laitteistosta ja käytöstä välittävä työkirja saatiin Laitasaaren historiasivuston käyttöön Olgan sisarentyttären mieheltä Kempeleestä. Hänelle lämmin kiitos!
Saarelan Osuusmeijerin toiminnan tunnusluvut olivat vuodelta 1922 harjoittelijan ilmoittamina:
Meijeri oli osuusmeijeri, jonka omistivat sen 158 jäsentä. Kullakin jäsenellä oli 7 lehmäosuutta, eli yhteensä 1.106. Maitoa vastaanotettiin 1.238.800 kiloa, voita valmistettiin 52.175 kiloa. Meijerin liikevaihto oli 1.860.657 markkaa. Osakkaille maksetut, vastaanotetun maidon määrästä ja sen rasvaprosentista riippuvat, koko vuoden tilit tuona vuonna olivat pienimmälle tuottajalle 800 mk ja suurimmalle tuottajalle 22.000 mk. Keskimääräinen vuositili lehmää kohti oli 1.400 mk.
Saarelan Meijeri oli voin valmistusmeijeri. Työkirjassa kuvataan pikkutarkasti maidon kulkeminen meijerikoneistossa ja halkaiseminen kermaksi ja kurriksi. Jatkokertomuksena olisi mukavaa tietää, millaista oli kermasäiliöön erotetun kerman kirnuaminen voiksi ja voin toimittaminen meijeristä. Millaisissa astioissa, montako kertaa viikossa Laine tai Lempi-laiva vei lastin Ouluun, miten myytiin paikallisesti mökkiläisille ja kirkonkylän kauppoihin? Kenellä olisi perimätietoa tästä osuudesta Saarelan meijeristä?
Voin pakkaaminen lienee ollut eri meijereissä samanlaista. Lainaus Huittisten Meijerin blogista Ehheetä maitoo –
Kirnuamisen jälkeen voi laitettiin puisiin dritteleihin, sitten voista piti nuijia ilma pois, siitä piti tulla tiivistä. Raskasta työtä. Sitten laitettiin paperit päälle ja nostettiin kylmään. Alin rivi laitettiin lattialle, mutta seuraavat pinottiin ylemmäs. Reidet olivat usein mustelmilla.
– Kaisu Rahko (14.2.2014 – Solja löysi tekstin 3.11.2021 historiasivuston sähköposteja selatessaan), lue myös Laitasaaren meijeristä sekä muita meijeriaiheisia artikkeleja sivustolta.
- Laineen perhehauta Kempeleessä, isä oli muurari ja kotoisin Kankaanpäästä ↩
- Seitsemän sivuinen teksti työkirjasta on saatavilla tarvittaessa Solja Holapalta tai Kaisu Rahkolta, liian pitkä tähän liitettäväksi ↩