Suomen ensimmäisen presidentin vaimon suku asui myös Laitasaaressa.

Eilen aamulla kuoli täällä (Helsingissä 25.3.1917) rouva Hedvig Ståhlberg (o.s. Wåhlberg), professori K. J. Ståhlbergin puoliso. Tuonen säälimätön viikate katkaisi, ainoastaan muutamain vuorokausien ankaran taudin jälkeen elinvoimaisen ja toimeliaan elämän.

Sanomatonta kaipausta on tämä odottamaton kuolon sanoma herättänyt laajoissa piireissä. Sillä Hedvig Ståhlbergissa meni pois lämmin, eheä persoonallisuus, jommmoisen poistuminen aina jättää autiuden tunteen jäljelle jäävien mieleen. Se toiminta, joka oli tullut hänen osakseen, sekä kodin piirissä että yleisimmissäkin riennoissa, oli paljon vaativa ja voimia kysyvä, mutta hän suoritti sen tunnollisesti, arvokkaasti, vakaumuksen voimalla ja sydämensä koko lämmöllä. Eläen piirissä, jossa vuosikymmenien varrella eri valtiolliset ja yhteiskunnalliset kysymykset liikkuivat, vaadittiin häneltä paljon voimia ja uhrautuvaisuutta. Mutta niitä häneltä ei puuttunut. Monet tehtävät ja luottamustoimet, jotka hänelle uskottiin, tiedettiin jätetyn varmoihin, luotettaviin käsiin.

Harrastaen edistysmielisiä, naisten oikeuksille arvoa antavia pyrkimyksiä, kuului hän useihin johto- ja toimikuntiin, mm. Konkordianyhdistyksen johtokuntaan monet vuodet aina nykyhetkeen asti sekä Vanhan Suomalaisen yhteiskoulun neuvostoon. Puheenjohtajana toimi hän Kallion Suomalaisessa Martha-ompeluseurassa, johtokunnan jäsenenä yhdistyksessä ”Ruokaa köyhille kansakoululapsille”. Hän oli Nuorsuomalaisen Naisklubin perustava jäsen ja monivuotinen johtokunnan jäsen, samoin toimihenkilö Nuorsuomalaisessa ompeluseurassa y.m.

Syntyneenä 1869 Pohjanmaalla, Oulussa, jossa hänen vanhempansa, lääninmaanmittari Gustaf Wåhlberg ja Fredrika Sofia o.s. Ståhlberg elivät, ilmeni hänessä pohjalaisille ominainen suora, rehti luonne ja tarmokkuus, joka hänen työtovereissaan aina herätti vilpitöntä ihailua. Käytyään läpi Oulun Ruotsinkielisen tyttökoulun ja Helsingin Suomalaisen jatko-opiston, toimi hän jonkun vuoden opettajana Oulun suomalaisessa tyttökoulussa.

Kodin piirissä oli kuitenkin Heddi Ståhlbergin varsinaisin työala. Se hänen kuolemansa kautta kärsi raskaimman iskun. Puolisona ja kuuden lapsen äitinä oli hänen tehtävänsä kodissa korvaamaton. Siellä onkin nyt suru ja kaipaus suurin, mutta haikesti kaipaa poismennyttä laaja ystäväpiirikin. ¹

K. J. Ståhlberg, Suomen ensimmäinen presidentti. Lue artikkeli Wåhlberg-suvusta Laitasaaressa. Hedvigin perukirjan voit lukea tästä. Pariskunnalle syntyi kuusi lasta; Kaarlo (1894–1977), Aino (myöh. Kjerrman, 1895–1974), Elli (myöh. Schauman, 1899–1986), Aune (1901–1967), Juho (1907–1973) ja Kyllikki (myöh. Tuominen, 1908–1994).