Heikki Pekanpoika Karhun perunkirjoitus 1789


20. heinäkuuta 1789 pitivät lautamiehet Matti Hartikka ja Matti Pelkonen perunkirjoituksen ja omaisuuden arvioinnin Karhun 1/4 manttaalin verotilalla no 7 Laitasaaren kylässä Muhoksen pitäjässä vanhan talonisännän Heikki Pekanpoika Karhun jälkeen, joka kuoli 28. toukokuuta ja jätti jälkeensä kolme avioliitossa syntynyttä lasta, pojan Pekan sekä tyttäret Saaran ja Valpurin, joista poika Pekka on täysi-ikäinen ja Saara leski, ollut naimisissa ylioppilas Erik Garvoliuksen kanssa sekä Valpuri naimisissa talollisen Juho Kestin kanssa, jotka kaikki olivat läsnä.

Vävy Juho Kesti teki tiettäväksi, että yksi vainajan tyttäristä, nimeltään Riitta oli noin 10 vuotta sitten kuollut, jonka jälkeen hän uskoo omistavansa jotain perittävää, jolloin Pekka esitti 29.12.1774 päivätyn sopimuksen, josta ilmeni, että vävy Juho Kesti oli oli ollut tyytyväinen vaimonsa perintöön sekä irtaimeen että kiinteään isän ja äidin perintöön 27 riikintaaleriin 37 killinkiin 4 runstykkiin, joten mainitulla Kestillä ei ollut mitään huomautettavaa. Samoin esitettiin kuolleen Garvoliuksen samansisältöinen sopimus.

Kiinteä omaisuus 1/4 manttaalin verotila no 7 Laitasaaressa, joka kuuluu olevan vainajan perintömaata, arvioitiin 277,41 taalariksi taloineen kaikkineen.

Käteistä rahaa oli 10 taalaria, kolme 24 killingin arvoista hopeapikaria, yhteensä 1 taalari 24 killinkiä. Yksi tinapullo kolme killinkiä, messinkikattila 12 killinkiä ja toinen vähän parempi 16 killinkiä. Viinapannu hattuineen ja piippuineen 40 killinkiä. Lisäksi oli yksi 8 killingin arvoinen hevosenkello.

Rautaesineet: iso, vanha muuripata yksi taalari, toinen uusi ja pienempi kaksi taalaria, ruokapata 16 killinkiä, toinen pieni samanlainen neljä killinkiä, polttorauta 2 killinkiä, rikkinäiset ketunraudat 12 killinkiä, kaksi piilukirvestä á 10, yhteensä 20 killinkiä, työkirveitä seitsemän á 4, yhteensä 28 killinkiä, kuokkia 5 yhteensä 5 killinkiä, 15 viikatetta yhteensä 15 ja 10 kolorautaa yhteensä 20 killinkiä. Sirppejä oli samoin 10, niiden yhteisarvo 6,8 killinkiä. Isompi naveri 4 killinkiä ja pienempi rikkinäinen 1 killingin arvoinen, katontekovälineitä 2 killinkiä, rekinaveri 1, kaksi pienempää samanlaista 2, kaksi rautalapioita á 2,8, yhteensä 5,4 killinkiä. Suuri vasara 4 killinkiä, seinärauta 2 killinkiä, kaksi höylää á 6 runst, yhteensä 1 killinki, hakkuuvälineitä 1, tamppirautoja 7 kpl á 6, yhteensä 3,6 killinkiä, 3 panthakaa á 6, yhteensä 16 killinkiä, rautavartinen vasara 2, samoin saha 2 killinkiä, rautakanki 16, pihdit 1 killinki, jotain rautoja 5 kpl yhteensä 5 killinkiä, 2 heinähankoa yht. 4 killinkiä, hevosenkelloja 2 kpl yht. 6 killinkiä, lehmänkello 4 killinkiä ja vasikankello 1 killinki. Kaksi hankarautaa á 6, silityshöylä 4, uurresaha 1, puoshaka 2, neljä auraa á 8, yhteensä 32 killinkiä, rautaäes 24 killinkiä, sepäntyökaluja yhteensä 1 taalari 32 killinkiä, puutyövälineitä yhteensä 1,16.

Sekalaista tavaraa mainitaan 1 pöytäpeite 16 killinkiä, 2 arkkua á 12 killinkiä, kahdet kärryt á 12 killinkiä, raudoitettu arkku 16 killinkiä, tahko 16, kahdet kangaspuut á 12 killinkiä, 2 nahkalaukkua yhteensä 2 killinkiä, parkitsematon nahka 16 killinkiä, 5 lampaannahkaa 20 killinkiä, puntari 4 killinkiä, viljakappa 4 killinkiä, 5 vasikannahkaa 15 killinkiä, 2 tuopinvetoista pulloa 4 killinkiä ja sänky 8 killinkiä.

Kalastusvälineitä oli 1 taalarin arvoinen verkko, kaksi venettä, joista toinen kolmilaitainen (3 bördig) 8 killinkiä ja toinen kaksilaitainen (2 bördig) 4 killinkiä.

Peltotyökaluja oli yhteensä 5 työrekeä, joissa vanhat raudoitukset, <epäselvä> 16 killinkiä. Näiden yhteisarvo oli 1 taalari 4 killinkiä.

Eläimiä oli yli 10-vuotias musta valakkaori ja toinen pieni 1-vuotias punainen valakka, molemmat arvioitu 3 taalariksi16 killingiksi. Lypsäviä lehmiä oli 16, yhteensä 32 taalaria, 2-vuotias sonni ja 2-vuotias hieho, molemmat 40 killinkiä. 1-vuotias hieho arvioitu 20 killingiksi. 4 maitovasikkaa yhteensä 16 killinkiä, 13 lammasta yhteensä 3 taalaria 12 killinkiä, 9 karitsaa yhteensä 36 killinkiä sekä karju 16 ja porsas 12 killinkiä.

Lisäksi on mainittu 3 tynnyriä ruisjauhoja á 3 taalaria sekä Biblia arvoltaan 1 taalari ja psalmikirja 8 killinkiä.

Heikki Pekanpojan vaatteita lueteltu 3 yhtä hyvää kauhtanaa á 24 killinkiä, yhteensä 1 taalari 24 killinkiä, yksi harmaa huonompi kauhtana arvioitu 16 killingin arvoiseksi, samanarvoinen on ollut turkki. Sarkahousut on arvioitu 8 killingiksi, palttinapaita ja prästins (prässisarka?) paita molemmat myös 8 killinkiä. Kuuden hurstipaidan arvoksi on laskettu 30 killinkiä, pari villavanttuita on 4 killinkiä, 1 pieksut 5 taalaria 4 killinkiä. Musta silkkikaulaliina 12 killinkiä, vaippa 32 killinkiä, 1 aivan pieni kankaalla päällystetty vaippa 16 killinkiä. 1 painettu lakana 8 killinkiä. Vaatteiden arvo yhteensä 4 taalaria13 killinkiä.

Saatavia velkoja oli kuolleen kirkkoherra Ervastin kuolinpesästä 5 riikintaalaria 26 killinkiä 8 runstykkiä.

Lyhennyksiä oli kirkkoherran leskelle testamenttilehmä 2 taalaria, värväysmiehelle 5 taalaria, sotilas Esko Pellikaiselle 2 taalaria.

Koko kiinteän omaisuuden arvo oli 277 taalaria 41 killinkiä 4 runstykkiä ja irtaimen omaisuuden arvo 89 taalaria 94 killinkiä. Yhteensä Heikki Pekanpoika Karhun omaisuus oli 367 taalaria 2 killinkiä 8 runstykkiä.

Perunkirjojen mukaan Heikkiä on pidettävä varsin varakkaana miehenä. Varakkuudesta kertoo myös vainajan vaatetus sekä rippikirjoissa käytetyt lyhennykset H Hendric Petri (nimi latinalaisessa muodossa) ja Marketan nimen edessä matronaa tarkoittava M. Margaretha – Heikki Karhun toinen vaimo, Marketta Matintytär Holappa.

Myös Marketan perunkirjoituksessa luetellut vaatteet ja sänkyvaatteet kertovat talon vauraudesta. Kaikissa taloissa ei ollut tuolloin edes sänkyä.

– Lea Rinne


5 vastausta artikkeliin “Heikki Pekanpoika Karhun perunkirjoitus 1789”

  1. Kiitos taas Lea mielenkiintoisesta perukirjasta! Kovin äveriäs vaikuttaa tämä Heikki Pekanpoika Karhu olleen. Mitähän tuo kursivoitu sana bördig rahayksikön edessä mahtaa tarkoittaa? Voinpa kuvitella miltä hän on näyttänyt sarkahousuissaan ja hurstipaidassaan, kauhtana päällä ja pieksut jalassa. Ja silkkihuivi kaulassa!

    • Hei Solja. Sana bördig liittyy veneisiin. Kun aikoinaan suomentelin perukirjoja, tuotti minulle suurta vaivaa selvittää sanaa. Muhoksen perukirjoissa monilla oli två- tai trebördig veneitä. Sanakirjassa trebördig on suomennettu kolmilaitainen lastivene. Perukirjaan voisi vaikka tämän suomennoksen jo kirjoittaa. Jätin sanan suomentamatta, kun en tajunnut, mitä tämä kolmi-tai kaksilaitaisuus käytännössä tarkoittaa. Nyt voisi joku veneiden ja kalastuksen asiantuntija selittää asian minulle ja muillekin epätietoisille.

  2. Eikös niihin koskiveneisiin laitettu lisälaitoja? Liittyisikö sellaiseen nämä laitajutut veneissä… siis kun tervaa mm. vietiin veneillä jokea pitkin.

  3. Jossain vanhassa kirjassa Kainuusta oli kuva kaksilaitaisesta tai kolmilaitaisesta veneestä, mutta se oli ihan tavallisen veneen näköinen ja kuva pieni ja epätarkka. Toivottavasti Muhoksella on vielä vanhojen kalastajien jälkeläisiä, jotka saattaisivat olla kuulleet näistä veneistä. Vai onko kaksilaitainen vain tavallinen vene ja kolmilaitainen joku erikoisvene, jossa kolmas laita.

  4. Tervehdys! Tuossa Heikki Pekanpojan perunkirjoitus 1789
    Sen alla heti oleva kuva Kangas-Karhun rakennuksesta mielestäni tuo ristiriitaisen 1920 luvulla rakennetun rakennuksen kuvan paikasta tuossa kohdassa!
    Yst. terveisin
    Matti Heikkinen

    Solja: No näinhän se on, vaan kun ei meillä ole kuvaa 1780-luvulta ;-) Periaatteessa tämän voisi ottaa kokonaan pois, mutta artikkeli on aina mielenkiintoisempi, jos siinä on jokin kuva.