Ilmari Kianto ja Turjanlinna Suomussalmella. Rakennus sijaitsi Kiantajärven Niskaselän pohjoisrannalla vastapäätä Ämmänsaarta.

15 p. joulukuuta 1939 pilkkopimeänä iltana raahasi minut Muhoksen Majatalosta Suvelan suurruhtinas tarjoten kotonaan päivällisen ja kahvin avec? ¹ 

Oikeastaan ei minusta näinä päivinä ole mihinkään varsinaiseen seuraan, sillä ajatuksissani askartelee joka päivä vain yksi ainoa asia tai kysymys: ovatko ryssät Suomussalmella polttaneet minun komean Turjanlinnani, jonka jätin 7 p. jouluk. kovan taistelun käydessä taloni takametsissä?

Jos vihollinen on kotini polttanut, niin se merkitsee kaiken mahdollisen tuhkaksi muuttumista ja uuden elämän aloittaminen 65-vuotiaana on liiaksi vaadittu. Kuitenkin yhteinen suuri kärsimys nöyryyttää ihmistä.

Tällä hetkellä en edes tiedä missä pienen perheeni jäsenet ovat: puolisoni Elsa Maria ² ja pikku tyttäreni 5-vuotias lempilapsi Raija Liisa! Jumala, anotaan että nyt kamalilta näyttävät varjot valkenevat ja että minäkin, sotapakolainen saan viettää rauhallisen jouluaaton.

Kiitän Suvelan herrasväkeä vieraanvaraisuudestaan!

– Ilmari Kianto ^{3 4}

---

Vuonna 1912 rakennettu Turjanlinna oli 20 metriä pitkä ja 9 metriä leveä, alakerrassa oli iso pirtti, kolme kamaria, aula ja porstua. Yläkerrassa oli isännän parvekkeellinen työ- ja makuuhuone ynnä ullakkotiloja. Talon, joka oli punamullattu, peitti pärekatto, nurkat olivat valkeat, ikkunakaaret oli maalattu vihreiksi, joissakin ikkunoissa oli erivärisiä lasiruutuja. Rehevä humalaköynnös peitti osan eteläistä järvenpuoleista seinää. Sisältä talo oli hyvin erikoinen ihmeellisine esineineen ja koristemaalauksineen. ⁵

Ilmari Kianto – Turjanlinnan työhuoneessaan

Talvisodan alettua venäläiset joukot pääsivät nopeasti etenemään lähelle Suomussalmen kirkonkylää pohjoisesta Juntusrannasta. Kianto joutui perheineen pakenemaan 7. joulukuuta 1939 Turjanlinnasta. Ensimmäisen yön he viettivät vastarannalla Ämmänsaaren puolella Suomussalmen Kurimon kunnalliskodissa. Kianto joutui myös todistamaan saman päivän iltana tapahtunutta Suomussalmen kirkonkylän paloa. Seuraavana päivänä perhe jatkoi pakomatkaansa ensin Ämmän ruukille, sieltä Hyrynsalmelle ja lopulta Muhokselle ja Raaheen. Soljan huom – ylläolevassa päiväkirjamerkinnässä Kianto ei tiedä missä hänen perheensä on. Tekivätkö sittenkään matkaa koko ajan yhdessä vai dramatisoiko Kianto – muu perhe jäi ilmeisesti Valkolaan? Varmasti vuolaan joen ylittäminen pilkkopimeässä pienen lapsen kanssa olisi ollut tyhmänrohkea teko.

Suomalaiset joukot joutuivat vetäytymään Turjanlinnan alueelta 18. joulukuuta Niskaselän eteläpuolelle ja 18.–27. joulukuuta alue oli venäläisten hallussa. Jotta venäläiset eivät olisi voineet käyttää Turjanlinnaa majapaikkana, 20. joulukuuta lähetettiin kolmihenkinen partio polttamaan Turjanlinnan rakennukset. Ainoastaan sauna ja jäkäläriihi säästyivät tuholta. ^{6 7 8 9}