Isokankaan tilan historiaa kirjoitti Tapio Isokangas.

Isokangas no 75 eli Laaji sijaitsee Sanginjoen varressa n. 10 kilometriä Sanginjoelta joen ylävirtaan. Laaji sijaitsee Muhoksen kunnassa, sen on perinteisesti katsottu kuuluvan Sanginjoen talojen tavoin Laitasaaren kylään. Tila on virallisesti syntynyt isojaossa, isojako on Muhoksella päättynyt 20.2.1864.

Maarekisteriotteen 20.5.1911 mukaan Isokangas no 75 perintötilan kokonaispinta-ala on 176,03 ha, josta viljeltyä 33,92 ha, metsämaata 60,30 ha ja joutomaata 81,82 ha. Ilmeisesti luonnonniityt on katsottu kuuluvan viljeltyyn maahan. Tilaa koskevan maarekisterimerkinnän on allekirjoittanut J. C. Castren 24.4.1848.

Mistä nimi Laaji on lähtöisin? Mitä sana laaji tarkoittaa? Onko se sanamuunnos sanasta laaja, jota voisi puolestaan pitää sanan Isokangas synonyymina. Avoimia kysymyksiä Laajin kohdalla historiassa on.

Vuodelta 1910 olevasta Isokankaan N:o 75 tilaa koskevasta arvoselitelmästä on luettavissa, että tilalla elätetään 2-3 hevosta, 2 sonnia, 15 lehmää, 5 mullikkaa ja 10 lammasta. Asiakirjassa todetaan edelleen, että maito valmistetaan kotona voiksi, joka viedään Ouluun. Assar Väänäsen toimittamassa Kivikaudelta euroon -kirjassa todetaan Janne Isokankaan olevan Ylikiimingin meijerin suurimpia maidontuottajia vuonna 1915. Vanhoista syytinkisopimuksista on pääteltävissä, että myös kala oli laajilaisille yksi toimeentulon antaja.

Maantie Laajille Ylikiimingin kautta on valmistunut 1930-luvulla, sitä ennen Laajille pääsi vain kärrypolkua. Laajintie, eli suorempi yhteys Muhoksen keskustan ja Laajin välillä Paasilanmäen kautta, valmistui parikymmentä vuotta sitten.

Samaan sukuun kuuluvia Isokankaita on Laajilla asunut vuodesta 1839 alkaen ja asuu edelleen. Suvun kantaisä Juho Pelkonen tuli tuli Muhoksen Pyhänsivun Tahvolasta, jossa asuneita Juhon esi-isiä on pystytty jäljittämään 1600-luvun alkuun saakka.