Juhlimme tänään Suomen itsenäisyyden 100-vuotista taivalta. Sitä ennen Suomi oli suuriruhtinaskunta ja kuului Venäjän keisarikunnalle. Suomen itsenäisyysjulistus allekirjoitettiin 5.12.1917, mutta julkistettiin ja annettiin tiedoksi vasta seuraavana päivänä eli 6.12.1917. ¹

Laitasaarelainen Martti Kesäniemi (s. 1910) on muistellut 1996 ilmestyneessä kirjassaan ensimmäistä itsenäisyyspäivää Laitasaaressa näin

Silloin juhlittiin Suomen itsenäisyyttä ensimmäisen kerran. Minulla on sellainen muistikuva, ettei itsenäisyyden juhliminen rajoittunut yhteen päivään. Suurin ongelma oli, ettei voitu vetää lippuja salkoon, koska niitä ei ollut olemassakaan. Mutta innostus asiaan oli niin suuri, että useimpiin taloihin valmistettiin lippu heti paikalla. Tuskinpa oli kahta ihan samanväristä lippua koko kylässä. Toiset puhuivat leijonalipusta; toiset sinivalkoisesta.

Kesäniemen perheen tyttäret valmistivat lipun, jossa yläosa oli valkoinen ja alaosa sininen. Kyseinen lippu salkoineen oli naulattu Kesäniemien talon (Ähkynen no 37) pirtinpuoleiseen päätyyn. Martti muistelee, että liput liehuivat saloissa useita päiviä. Mutta kuitenkaan ei rauha ollut pitkäaikainen vapaussodan vuoksi. Aika oli todella levotonta ja varmasti pelko asui monessa talossa ja torpassa. Kesäniemi muistelee kun Laitasaarestakin miehet lähtivät suojaamaan vasta saatua itsenäisyyttä:

Meidän törmällä oli silloin kaksi taloa. Kun miehet lähtivät Ouluun, jäi naapuritalon vanha isäntä näiden talojen vartijaksi. Hänen lisäkseen täällä oli vain naisia ja meitä lapsia. Ukko kierteli illat pihamaan tuntumassa ja oli siis aina vartiopaikallaan. Melkein päivittäin kulki jokin sanansaattaja, joka toi jos jonkinlaista viestiä ja käskyä, jotka melkein aina osoittautuivat perättömiksi.

Sitten tuli tieto, jonka piti olla vuorenvarma; Oulussa vangittu venäläinen sotaväki tullaan lähettämään Oulujoen jäätä pitkin edelleen lyhintä tietä rajan taakse. Päiväkin oli tiedossa. Kun naapurin ukko sen kuuli, tuli hänelle kiire. Taloista löytyi pari jäätuuraa, jotka hän tahkosi teräviksi. Sitten hän keräsi kaikki heinähangot, joita taloista löytyi ja laittoi niihin pitkät varret. Ukko pelkäsi, että venäläiset eivät pysy jäällä vaan pyrkivät talojen kohdalla nousemaan törmille.

Naapurin isännän suunnitelmissa oli, että jos venäläiset alkaisivat karkailemaan vartijoiltaan, hän itse ottaisi tuuran ja kylän naiset heinähangot. Tähän ei onneksi tarvinnut turvautua, sillä tämäkin tieto oli nimittäin perätön. Venäläiset kuljetettiin täysin eri kautta määräpaikkaansa. Martti on tuumannut lopuksi että

Arvelen vaan, että Ähkylän törmälle he eivät olisi päässeet nousemaan. ²

Hyvää 100. itsenäisyyspäivää Suomi ja laitasaarelaiset!

P.S. Artikkeli on julkaistu ensimmäisen kerran 6.12.2012, päivitetty 5.12.2017.