Raimo Rannan kokoamia Jättiläistarinoita Oulujoen varrelta julkaistaan useamman artikkelin sarjana sivostollamme.

Muhoksen Jättiläiskankaalla kerrotaan asuneen Lani niminen Jättiläinen. Hänestä on tarinan mukaan saanut nimensä Laninsoso, joka ennen on ollut vetelä suo, vaan nyt on paikkakunnan paras viljamaa.

Lani lähti kerran kulkemaan hevosella nykyisen Soson yli Ängeslevää kohti. Kun eläin tuon tuostakin tupsahteli vetelään suohon, nosti ajaja sen aina ylös, tuumaillen itsekseen”So So” siitä tuli Soso suon nimeksi.

Muistuttaa kovasti tarinaa Vornasta, mutta kerrottakoon tämäkin. Hilippa oli mainio sissi Kuhmossa, Lentuan kylässä ja hänkin kulki pitkiä matkoja ryöstöretkillänsä.

Erään kerran oulujärveläiset läksivät ajamaan häntä takaa. Eivät tavoittaneet Hilippaa tiellä, vaan tämä kerkesi kotiinsa. Kun hän kertoili urotöistään emännälleen, lämmitti tämä heti saunan iloisena miehensä vahingotta kotiintulosta. Kun Hilippa kävi saunaan, kerkesivät oulujärveläiset hänen kotiinsa. He heti saunaan Hilippaa kiinni ottamaan, mutta Hilippa ei ollutkaan hätäpoika. Kun hänellä ei ollut muuta asetta, niin täytti hän housunsa kuumilla poroilla uunin pesästä. Niillä hän hosui ympärillensä kun vihamiehet pakkasivat sisälle saunaan. Tuhka pölisi heidän silmiinsä ja Hilippa pääsi karkuun. Suksilla hän pötki pakoon. Mutta yksi oulujärveläisistä oli myös erinomaisen nopea hiihtäjä. Hän läksi Hilipan perään, saavutti hänet ja tappoi metsään.

Miehen palattua metsästä vaativat oulujärveläiset emäntää hyväntahtoisesti antamaan Hilipan entisiä ja nyt tuomia saaliita ja muuta omaisuutta. He kertoivat emännälle Hilipan kuolemasta, mutta tämä ei uskonut, vaan luotti miehensä sukkeluuteen suksilla, lausui vain ”Ei oo Hilipan hiihtänyttä Suomen maassa suuressa”. Kun hänelle näytettiin Hilipan lakkia, ei hän uskonut vieläkään vaan lausui ”Saapukka johonni saapi, Kintas tielle kirpoaapi, Hilpeältä hiihtäjältä”.

Vasta kun emännälle näytettiin Hilipan veitsi, uskoi hän ja teki mitä oulujärveläiset pyysivät. ¹