K. A. Strömmerin perhe Muhokselle 1918


Karl Alfred Strömmerin vaimo Hilja Sigridin eli Hillin kirje 10.5.1918 äidilleen Emma Gebhard´ille (ent. Hämäläinen, o.s. Kekoni) ja sisarelleen Armi Klemetille Helsinkiin. Kalle ja Hilli olivat juuri 1.5.1918 muuttaneet Saloisista Muhokselle, Kalle isänsä Samuel Abrahamin kappalaiseksi. He asettivat asumaan Alapappilaan.

… Nyt sitä ollaan mekin muhoslaisia. Tuntuu niin kummalta. Yhdeksän vuotta asuttiin Saloisissa. Meille oltiin erittäin ystävällisiä sekä Raahessa että Saloisissa. Lehdissä oli myös hyvin monet kirjoitukset juhlista ja läksiäisistä…

Kun tulimme tänne oli Muhoksen seurakuntalaiset kokoontuneet tänne pappilaan. Laululla, soitolla, nisu ja juusto kaffilla ja jäätelöllä vastaan otettiin. Ne emännät toivat kaikki trahtamentit tullessaan. Hyvin se lämmitti sydäntä kun sai niin herttaisen vastaanoton.

Täällä pidettiin sodan voiton johdosta juhla, jossa minunkin piti soittoa esittää. Kalle myös puhui. On tämä Muhos vilkasta seutua. On kolme eri kuoroakin.

Rautalampilaisia asuu täällä kaksi herttaista perhettä Leino ja Jalkanen eli Tarvainen. Muistavat ja ihailevat Isä-vainajaa ja Koskipäätä… Nyt lähetän teille, nälkäiset siskoni, vähän ruokatavaraa sellaista mitä voin irti saada, voita, rieskaa ja leipäjuustot. Väinö ja Armi, jakakaa keskenänne ja käskekää Mamma juusto kaffille… Mamma sais ehken Viinikassa Lyytin kanssa asua… Minä maksan pikku Mamman matkat.

Nyt minä tällä kertaa lopetan. Menen leipomaan, huomenna Mamman ”kärpästen muori” täyttää 39 v. ja tarjoan selevät kaffit koko pappilan väelle.

Terveiset rakkaimmat teille kaikille, isoille ja pienille. Pian kirjoittakaa sitä janoavalle sisko Hillille.

Kallelta hirveän paljon terveisiä. Pikatavarana lähetän Väinön nimellä, ensi maanantaina Oulusta lähtee. Nyt saatte tämän yhteisenä koko joukko. En voi nyt eri kirjettä laittaa.

Hillin isällä, Helsingin Vanhankirkon urkuri Lauri Hämäläisellä ja perheellään oli ollut Rautalammin keskustassa kesäkoti nimeltään Koskipää. Väinö oli Hillin veli, taidemaalari Väinö Hämäläinen, josta Jyrki Lohi on kirjoittanut 2005 kirjan ”Väinö Hämäläinen, Taidemaalarin elämä”. Armi oli kuoronjohtaja ja säveltäjä Heikki Klemetin puoliso. Kolmisen viikkoa ennen kirjeen kirjoittamista saksalaiset olivat vapauttaneet Helsingin, jonne ei oltu saatu yhteyksiä ja jossa oli ollut todellinen pula ruoasta. 1 Kirjeessä mainitut Tarvaiset asuivat Kopsassa no 42. ja Leinot Halkovaarassa no 47.

  1. Anna Heikinheimon sähköposti 16.5.2013