Raimo Ranta kertoo sukuunsa kuuluvista henkilöistä. Tekstiä on täydentänyt joiltakin osin Solja.

Kauppias Abraham Samuelinpoika Kestihelia (Aappo Samulinpoika, s. 15.11.1876 Hämälän eli Ketolan no 27 torppa) loi menestyksekkään uran yrittäjänä ja kauppiaana Kotkassa ja oli aktiivinen yhteiskunnallinen vaikuttaja. Aapon elämänvaiheista on äänite hänen itsensä kertomana.

Aapon vanhemmat olivat Samuli Samulinpoika Kestihelia (s. 12.4.1829) ja Maria Antintytär Kotilainen (s. 5.3.1837 Tyrnävä Ängeslevä). Samuli oli Heljän no 41 tilan isäntänä 1862-75. ^{1 2 3 4}

Talollinen Samuel Samuelinpoika Kestihelia kuulutettiin avioliittoon 30.9.1860 Greta Maria Aarontytär Karppisen (s. 21.5.1838 Muhoskylän Karhunsaari no 56) kanssa. Vihille he eivät kuitenkaan menneet, kihlaus purettiin joulukuussa. Greta avioitui 27.11.1863 Juho Juhonpoika Aitamurron kanssa ja hänestä tuli kuuluisien utajärvisten suurhiihtäjien äiti. ^{5 6}

Samppa harrasti metsästystä Helian takamailla Tyrnävän Ängeslevällä, oli reissuillaan kortteerissa Ängeslevän Kotilan talossa ja sieltä löytyi Maria-vaimokin. Pariskunta vihittiin 20.7.1861 ja heille syntyi lapset

1. Liisa (s. 30.5.1862, k. 19.10.1863 kuumeeseen)
2. Samuli (s. 18.8.1864, k. 6.8.1878 hukkumalla)
3. Saara Liisa (s. 20.1.1867) – muutti äitinsä kotitaloon Tyrnävälle vuonna 1883
4. Jaakko (s. 26.1.1870) – naimaton, työmies, muutti Sodankylään 1906 ja sieltä Tornioon ja edelleen Ruotsiin 1915
5. Antti (s. 19.6.1873, k. 10.6.1878 nälkään, svälta)
6. Aappo (s. 1876, k. 1968 Kotka) – puoliso 1901 Oulussa torpparin tytär Sofia Aapontytär Lampinkangas (s. 1874 Kälviä, k. 1947), perheeseen syntyi neljä lasta. Muuttivat Kuopioon v. 1920.

Samuel osti Helian perintöosuuden veljeltään Aapolta 25.2.1862. Hallavuodet seurasivat toisiaan 1860-luvulla. Vuodet 1862-63 olivat erittäin pahoja katovuosia, mm. lapsia kuoli aliravitsemukseen satoja. Viljatulot lopahtivat tyystin. Palkollisille ei voitu maksaa palkkoja, isännät olivat taanneet toisiaan kuka tulevien kesien satoa vastaan, kuka lohiosuuksillaan.

Hyväluontoinen, avulias Samppa antoi myös takauksia naapureilleen. Takaukset realisoituivat vuoden 1870 jälkeen. Helia myytiin pakkohuutokaupassa, ostajana oli agronomi Jacob Edvard Alcenius ja Brita Elisabet Candelin Oulusta. Ensimmäinen lainhuuto 14.9.1870. Sittemmin tilaa myytiin useampaan otteeseen ja osissa.

Oulun Wiikko-Sanomat nro 8, 24.2.1877

Kaupan on Heljan 1/8 veromaa Muhoksen pitäjässä Laitasaaren kylässä. Likempiä tietoja antaa siellä taikka Oulussa J. E. Alcenius.

Kaiku nro 30, 24.7.1880

Heljän 1/3 manttaalin talo likellä Muhoksen lohipatoa on kaikkine kasvuineen ja, jos halutaan, irtaimen omaisuuden kanssa huokeilla ehdoilla kaupan. Talo on kauniilla paikalla, kasvu täydessä voimassa ja kartano hyvästi rakennettu. Likempiä tietoja saadaan paikalla tai Oulussa Reumannin talossa.

Talon osti vuonna 1881 maanmittari Oskar Johaninpoika Tiger Oulusta.

Entisestä ison talon isännästä Samulista tuli metsänvartija ja torppari Hämälän eli Ketolan no 27 tilalle. Perhe joutui pahaiseen mökkiin, jossa oli tilaa kahdelle ruokkolehmälle. ^{7 8 9}

Samuli sairastui vakavasti ja vietiin Oulun sairaalaan, josta hänet passitettiin kotiin niin turvonneena, ettei vaatteita saanut päältä pois muutoin kuin leikkaamalla. Muhoksen seurakunnan vuoden 1882 kuolleitten luettelooon sivulle 390 on kirjattu kuollut seurakunnan köyhä Samuli Kestihelia 52-vuotiaana kuumeeseen.

Leski Maria jäi ensin itselliseksi tilalle lasten kanssa kunnes muutti Aapon kanssa Kähköseen no 40 karjanhoitajaksi ja sieltä edelleen pappilaan eli Koortilaan no 34 karjakoksi. ¹⁰

Poika Aappo muistelee Kotkassa vuonna 1962 lapsuuttaan

Mökkistä romahti katto ja siitä perhe hajosi niin että Saara (15 v) meni äidin kotitaloon Kotilaiseen Tyrnävälle, Jaakko (12 v) naapurin isännälle rengiksi, Aappo (6 v) äidin kanssa Kähköseen, joka oli silloin kanttori Nurmen asuntona.

Koortilassa asuessaan Aappo tutustui rovasti Snellmanin perheeseen ja oppi lukemaan. Etenkin Paavosta (s. 1874) hän sai hyvän ystävän.

Varaton Aappo sai vapaaoppilaspaikan Ponkilan nelivuotisesta lastenkoulusta. Koulun käytyään hän pääsi suutari Näpän oppipojaksi Ouluun ja valmistui aikanaan suutariksi.

Aappo muutti Muhokselta Oulun kaupunkiin, muuttokirja 18.6.1894, nro 46, hänet mainitaan itsellisen pojaksi. ¹¹ Oulussa Aappo on merkitty suutarin oppilaaksi. Leskiäiti Marian muuttokirja Muhokselta Ouluun 7.1.1903, nro 2.

Voit lukea Aappo Kestihelian 50-vuotisjuhlakirjoituksen valokuvan kera täältä. Aappo oli mm. perustamassa Langinlaakson siirtolapuutarhaa Kotkaan vuonna 1930. Aapon omistama Kestihelian Nahkakauppa lopetti toimintansa 16.5.1947.

---

Muhoksen lainamakasiinin panttikirja no 41

Vuonna 1868 helmikuun 4 päivä panttasi allekirjoittanut makasiininhoitaja Juho Kallion ja Matti Jalon kanssa Muhoksen lainamakasiinin jyvistä talokas Samuli Heljalta, joka tapahtui kuin seuraa:

Torppari Antti Pyhälän laina nro 79, takaaja Samuli Helja eli Gesti

• 15 kapp ohria 13.00 markkaa
• kasvu 1 1/2 kapp ohria 1.30 markkaa

kuin myös Heikki Heljan lainasta nro 135

• 2 tyynnyriä ohria 52.00 markkaa
• 6 kapp kasvu 5.22 markkaa
• 5 tynnyriä 15 kapp rukiita 187.00 markkaa
• 16 1/2 kappaa kasvu 18.30 markkaa

Summa 276.82 markkaa

Samulin lohirahastosta saatu ryöstöpalkkio 7.00 markkaa

• Abraham Kulin lainasta
• Olli Koistinahon lainasta
• Antti Pyhälän lainasta

Samuli Heljalta pantattiin

• 1/8 veroa lohenpyyntiä 2.50 markkaa
• ruissato 20.00 markkaa
• tulevan kesän heinänkasvut S. Heljan maalta 40.00 markkaa
• saamatta kassassa oleva sotamiehen ylläpitoraha
• Lekkarin eli Halosen hoitoraha.

Samuli Heljan tämän vuoden lohirahoja olen saanut 25.50 markkaa vastaan ottaa tunnustetaan Muhos 11 p. lokakuuta 1868, joita rahoja vastaan sitoudun Antti Pyhälän lainan 18 kappaa ohria makasiiniin maksamaan.

Emma Rönkkö

J.P. Valkola, makasiinin hoitaja ^{12 13}