Kaarlo Keräsen (1924-2020) haastattelu 3.6.2015, haastattelijana Kaisu Rahko. Kiitos Kaisu! Artikkelisarjan viimeinen osa; kaikki artikkelit löydät tämän linkin kautta.

Naimisiin Kaarlo ja Rauha menivät vuonna 1953 Muhoksen pappilassa Toivo Voutilaisen vihkiessä ja Rauhan vanhempien todistaessa. Jokelaisen Veikko kuskasi pirssillä, Tyrväisellä käytiin valokuvassa. Vihkikahvit juotiin Saarelan Myllyn vintillä, jossa Rauhalla ja muilla tarkkailukarjakoilla oli huoneet. Läsnä olivat tuoreen pariskunnan lisäksi Kaarlon äiti ja Rauhan vanhemmat.

Kaarlo kävi kylässä vaimonsa luona, kunnes 1954 pari pääsi muuttamaan omaan uuteen kotitaloon Alaketolaksi nimetylle tilalle. Rauhan työ tarkkailukarjakkona päättyi ja vaihtui maalaistalon emännän ja perheenäidin työksi.

Kun talolle oli paikka omalla maalla, siihen sai rakentaa. Kotitilasta rakennuspaikaksi saadun pellon nimi oli Alaketola, siitä tuli talollekin nimi.

Tilan rakentamisen aluksi pihaan siirrettiin vanha aitta, josta tehtiin tilapäinen navetta. Siinä oli 2 lehmää lypsettävänä ja jokunen vasikka. Sitten alkoi talon teko. Talon mallin Kaarlo kävi katsomassa Kuusamossa ja piirsi siitä muistinvaraisesti talon pohjan. Timpermanneina olivat Kylmälänkylästä Mustosen Leo ja Leevi, joilla puolestaan oli taitona talon rungon rakentaminen.

Tilan kokoa on kasvatettu, eikä aina kovin helpolla. Kaarlo kertoo raivanneensa kirveellä ja lapiolla, traktorin ollessa apuna, usean hehtaarin alueen, joka oli ollut 30 vuotta viljelemättömänä ja kasvanut metsäksi asti täyteen pajukkoa. Elinvoimaiseksi tilaksi laajennettua Alaketolan tilan pitoa jatkaa nyt Kaarlon vanhin poika perheineen. ¹

Kaarlo ja Rauha saivat viisi lasta. Rauha-puoliso ja -äiti menehtyi liikenneonnettomuudessa ollessaan vasta 46-vuotias.