…eli Koivikko 50-luvulta nykypäivään.

1950-luvun opintosuunnat keskittyivät perunan, viljan ja heinän viljelyyn ja karjatalouteen sekä puutarha- ja kasvihuoneviljelyyn. Maanviljelystyöt tehtiin osin hevosvoimin 60-luvulle saakka, muita töitä tehtiin pääosin ihmisvoimin.

60-luvulta lähtien kehitys alkoi maataloudessa ja karjanhoidossa mennä eteenpäin valtavin askelin. Tuli traktorit, leikkuupuimurit ja moottorisahat käyttöön. Viimeinen hevonen myytiin Sanginjoen Pirttijärvelle Holappaan (s.o. Vanhatalo) 60-luvun lopulla. Myös karjatalous kehittyi, tuli lypsykoneet, maidon jäähdyttäjät ja lannanpoistokoneet. Sähköaidat tulivat käyttöön.

60-luvulla purettiin kauniit vanhat koulu-, opetus- ja henkilökunnan rakennukset pois. Tilalle tuli valkeat betonirakennukset. Rakennusten uusiminen tapahtui johtaja Sampo Tahvanaisen aikana vuosina 1961-64. Sampo Tahvanaisen aikana luotiin myös ns. ”Koivikko henki”, joka tarkoitti yhteen hiileen puhaltamista henkilökunnan ja oppilaiden kesken. Voidaan sanoa että Koivikko tunnettiin varteenotettavana kilpailijana Suomen muiden maanviljelyskoulujen joukossa. Voitettiin pokaaleja karjatalous- ja sikatalouskilpailuissa kuin myös koulujen välisissä urheilukilpailuissa.

Yhteishengen tukena oli se, että henkilökunta asui paikan päällä. Jokaisella oli omat peruna- ja kasvimaansa. Myös yhteisiä tapahtumia järjestettiin kuten joulujuhlat, kevätjuhlat sekä muut oppilaskunnan järjestämät ilonpidot.

Tätä aikaa kesti yli 70-luvun, työmenetelmät sopeutuivat koneaikaan ja opetukseen alkoivat pyrkiä tietokoneet.

80-luvun aikana alkoivat henkilökunnan perheet muuttaa muualle asumaan. Silloin myös yhteenkuuluvaisuuden tunne alkoi pikkuhiljaa heiketä. Samaan aikaan luovuttiin kasvihuoneviljelystä ja sikalanpidosta. 80-luku oli muutenkin muutoksen aikaa, olihan edellisenä vuonna 1979 Koivikko saanut maatalousopiston Sampo Tahvanaisen pitkäjännitteisen työn tuloksena.

Perinteiset maanviljelys- ja karjanhoitokoulu sai rinnalleen opistotasoisen koulutuksen. Tämä toi lisää henkilökuntaa ja opiskelijoita. Opisto toi väriä koulun arkeen koska opiskelijat olivat varttuneempia nuoria. Uudet tuulet alkoivat puhaltaa ja koulutuksen nimeksi tuli luonnonvara-ala.

Vuonna 1996 tämäkin ajanjakso alkoi olla ohi kun Koivikosta tuli ammattikorkeakoulu. Silloinen johtaja Eino Ojala ajoi asiaa tarmokkaasti. Samoihin aikoihin valtio luopui koulutilojen omistuksesta. Perustettiin Oulun ympäristökuntien yhtymä, nimeksi tuli Oulun seudun ammattiopisto, Muhoksen yksikkö. Kuitenkin kansankielellä se oli – ja on edelleenkin Koivikko.

Kuntayhtymästä johtuen myös opetusalat vaativat erityisjärjestelyjä. Oulun metsäkoulu muutti Vallinkorvasta Koivikkoon vuonna 1998 ja vastaavasti agrologikoulutus meni Vallinkorvaan, metsään jossa ei ole maata eikä karjaa. Muhoksen ammattikoulu muutti Koivikkoon, siihen kuuluu auto- ja kotitalousopetus. Sähköalan opetus siirtyi Kaukovainiolle Ouluun.

Tämä järjestely johti vilkkaaseen rakennuskauteen. Paineita asetti myös kotipeltojen ja Lukkarinkankaan luovutus Muhoksen kunnalle asutuskäyttöön. Tämä tiesi sitä, että piti rakentaa uusi navetta ja talouskeskus jotka rakennettiin Matokorpeen. Myös tilakeskuksessa alkoi historia toistaa itseään, palkattiin saneeraaja johtajaksi. Hän puratti kaksi rivitaloasuntolaa, kaksi henkilökunnan rivitaloa 50-luvulta, navetan, kellarin, viljankuivaamon, rantasaunan ja lisäsiiven koulurakennuksen päästä. Myös vanha Niemen torppa oli purkulistalla. Muhoksen kotiseutuyhdistyksen painostuksella asiaan saatiin ratkaisu, rakennus siirrettiin uuteen paikkaan hallinnon tiloiksi.

Koivikkoon rakennettiin uusia rakennuksia, autopuoli sai korjaus- ja opetushallin ja keittiö sai lisätiloja. Opiskelijapaikat kasvoivat satoihin. Maatilan koneistus nykyaikaistettiin ja metsäkoneita hankittiin useita. Koivikosta tuli kertaheitolla uusi nykyaikainen opinahjo. Opiskelijat ovat nuoria ja kokemattomia mikä asettaa opettajille suuret vaatimukset ohjaukseen.

Asun nykyisin koulun naapurissa ja seuraan nykytapahtumia. Luulisin, ettei entinen hyvä kiireetön aika häviä tälle ajalle yhtään. Samat asiat opetettiin ennenkin mutta eri muodoissa.

– Kalevi Leskelä, Koivikon pehtoori 1973-2001

Lue lisää Koivikosta ja katsele Koivikon kuvia – klikkaamalla alla näkyvää kategoriaa Koivikko 39 näet kaikki artikkelit joissa Koivikko mainitaan

OSAO Muhoksen yksikkö www-sivut