Juho Jaakonpoika Kärnä (s. 1871 Kärnä no 1) muutti synnyinkodistaan Kärnästä vanhempiensa Jaakko ja Anna Kärnän mukana Paavolaan, mutta palasi sieltä takaisin Muhokselle vuonna 1885. Tuolloin hän oli puolessa välissä toistakymmentä ja toimi tätinsä Liisan (s. 1846) ja tämän miehen Heikki Viitalan omistamalla Laukan no 24 tilalla renkinä.
Suvun perimätiedon mukaan Juho oli jo koulua käydessään kiinnittänyt huomionsa Kopsan no 42 talon tyttäreen Liisa Keräseen (s. 2.1.1872). Tätä kiinnostusta Liisaan pidetään Juhon Laitasaareen paluun perimmäisenä syynä.
Liisan isä ei pitänyt ainoan tyttärensä avioliittoa vähävaraisen Juhon kanssa toivottavana, mutta antoi suostumuksensa Juhon luvattua tulla vävyksi Kopsaan. Niin sitten tapahtui vuonna 1892. Vävynä Juho saavutti appensa ja tämän veljen, jotka omistivat yhdessä Kopsan tilan, luottamuksen siinä määrin, että oli neljän vuoden kuluttua tilalle muutosta sen isäntä.
Juho ja Liisa Kärnän omistama tila sijaitsi Oulujoen pohjoispuolella. Tilalle ei kulkenut vielä tuolloin maantietä ja kulku keskuspaikkoihin tapahtui Oulujoen eteläpuolen maantietä tai Oulujokea pitkin. Lähin silta sijaitsi 40 kilometrin päässä.
Vuosisadan vaihteessa (1899-1900) Kopsan talouskeskuksen kaikki rakennukset paloivat irtaimistoineen talonväen ollessa heinänteossa Oulujoen eteläpuolella, missä osa tilan pelloista sijaitsi. Kotosalla oli vain talonemäntä Liisa ja yksi piika. He joutuivat pakenemaan palavasta rakennuksesta ikkunan kautta ulos. Emäntä onnistui sieppaamaan mukaansa vain tusinan hopealusikoita, kaikki muu omaisuus menetettiin. Palon jälkeen Juho rakennutti tilan talouskeskuksen uudestaan. Nykyinen Kopsan päärakennus on siis Juho Kärnän rakennuttama. Talouskeskuksen ”pikkupuolella” on syntynyt tämän jutun kirjoittaja Mauno Kärnä vuonna 1905.
Ennen Juho Kärnän isännäksituloa tilan omistaneista veljeksistä Simuna Simunanpoika Keränen (s. 26.5.1834) 1 oli ollut Laitasaaren lohipadon isäntä. Tuolloin Kopsassa asui kesäisin venäläinen lohen ostaja, joka toimitti lohta keisarillisen Venäjän silloiseen pääkaupunkiin, Pietariin.
Veljesten Simuna ja Juho Simunanpoika Keräsen (s. 19.1.1836) omistamista neljästä maatilasta jäi Juhon ja Liisan omistukseen perinnönjaossa kolme: Kopsa no 42, Lumiainen no 64 ja Hämälä no 4. Niiden pellot olivat molemmin puolin Oulujokea – kuten monella muullakin laitasaarelaisella tilalla. Peltolohkoja oli kaiken kaikkiaan seitsemän. Niistä neljä olivat samalla puolen Oulujokea kuin Kopsan talouskeskus. Näistäkin oli kolme varsin huonojen piennarteiden takana.
Juho ja Liisa möivät Kopsan vuonna 1916 Tarvaisille ja ostivat Muhoksen Muhoskylästä Iso-Anttilan tilan. Uusi talo oli maantien varressa ja sen pellot olivat yhdessä lohkossa tilan ympärillä.
Juho oli pitkäaikainen lautamies ja hoiti myös Muhoksen kunnan luottamustoimia. Juhosta on julkaistu sivustolla myös toinen artikkeli – löydät sen täältä. 2
– Veikko Kärnä, isänsä Mauno Kärnän tekstistä
- Muhos rk 1862-1871, s. 276 ↩
- Kärnä Mauno, 1996, Tutkimuksia esivanhemmistani, 2. tarkistettu painos, Oulu ↩