Tämän tekstin on kirjoittanut Raimo Ranta ja se kertoo mielenkiintoisella tavalla millainen näkymä entisajan kulkijalla on ollut liikkuessaan vanhalla tiellä Pikkaralankylästä aina Muhosperään saakka

Vanha tieura, joka oli alkuun ratsain ja jalkaisin kuljettavissa, avattiin ensimmäisen kerran kuljettavaan kuntoon 1610-luvulla. Rakentamisen pani alulle Oulun linnan käskynhaltija Isak Behm. Maaherra Wrangell antoi vuonna 1681 raivata tie vaunuin ajettavaksi. Tien tärkeimmät käyttäjät olivat virkamiehet ja sotilaat, myös Viipurin ja Oulun välinen postilinja kulki Oulujokivartta pitkin. ¹

Kuljemme vanhaa tieuraa Pikkaralan kylästä Viskaalintietä Tuohinonojalle. Halonen, Vauhkola, Puujalka, Perttunen eli Koistinen jäävät tien oikealle puolelle, vasemmalle Perttula, joka myöhemmin tunnetaan Viskaalina.

Mäeltä avautuvassa maisemassa alhaalla jokivarressa ovat Perttunen eli Ylitalo ja Perttunen eli Juntti. Tien oikealle puolelle jäävät Kosulan talot. Toinen Kosula (nyk. Kinnunen) oli yksi Oulujokivarren pitkäaikaisimmista kestikievaritaloista. Talossa kestittiin matkalaisia jo 1700- ja 1800-luvuilla ja vuosina 1880-1915 Laitasaaren kestikievari toimi vuoroin Kosulassa ja Apajassa.

Kosulankylästä eli Miljoonalaaksosta matka jatkuu Rantatielle, joka noudattelee pienin poikkeuksin tuota vanhaa tielinjaa. Sen varrella ovat Inkala eli Apajan kestikievaritalo ja toinen Inkala (nykyisin paikalla on Laitasaaren seurojentalo) sekä Jurvakainen eli Lippo.

Joen vastarannalla Mäkelä, Parviainen, Holappa, Vilmi, Ähkynen, Hyrkki eli Rahko, toinen Rahko, Tihinen sekä neljä Määttää.

Tervaojan ylitettyämme oikealla on Rahkon kartano ja Kaupinoja ylitetään Määttä-Kaupin kohdalla. Seuraavana Keränen ja Siekkinen. Joen pohjoispuolella Kärnä eli Tapio ja molemmat Laukan talot.

Siekkisestä saavumme Kärnän talon pihapiiriin, jonka jälkeen tie nousee Kärnänkankaan itälaitaa pitkin Murtomäkeen Mankilan pihapiiriin. Joen pohjoispuolen törmällä näkyy Hakkarilan sotilasvirkatalo, Ala-ja Ylikonnun talot, Kekkola, Hämälä ja Huovila.

Tien oikealla puolella ovat Vainiokangas, Romppainen ja Hakkarainen ja vasemmalla Väärä, Kesti eli Helia ja kaksi Huovista. Tie nousee Korivaaralle, josta on upeat maisemat alas Oulujokilaaksoon, jossa Määttä-Rönkkö ja vastarannalla Keränen eli Kopsa.

Korivaaran rinteessä ohitamme Laihiaisen ja Viinikan eli Halkovaaran, jonka jälkeen laskeudutaan kohti Viinikan taloja, joista toinen on Muhoksen kappalaisen virkatalo.

Tie ylittää syvän Viinikanojan raviinin ja ohittaa jokirannassa olevat Kestin eli Pelkosen, sekä Koortilan kirkkoherran virkatalon. Tien oikealle puolelle erkanee tieura Karhun taloihin. Joen vastarannalla Hartikka ja Kähkönen.

Ylitettyään Kestinojan (nyk. Rovastinoja) syvän raviinin tie kääntyy lähemmäs jokea ohittaen Hartikan eli Yliväärän talon, joka jää tien oikealle puolelle.

Laitasaaresta Muhoksen puolelle

Valkolan talon maille tultaessa ylitämme Nipukanojan, josta tie nousee Tikkalanmäelle, sieltä haarautuu tie kirkkoon ja Greus-Valkolaan, jossa on toiminut myös kestikievari ja posti.

Montankosken korkealla törmällä kirkkoa vastapäätä Halola ja Kämäränniemessä Kämärä. Tikkalanmäellä tien vasemmalla puolella on kolme Tikkalan taloa, joista yksi on kestikievaritalo (Perttula). Talojen välistä laskee vetensä Muhosjokeen syvässä uomassaan Tikkalanoja.

Perttulan eli Tikkasen jälkeen haarautuu tie Nykälään ja Muhosjoen ylitettyään (renkkusilta) Ponkilan eli vanhalta nimeltään Hotakkalan pihan kautta Muhoksen Perukalle jossa Vesala eli Keinänen, Yli- ja Alapuhakka, Kinnunen, 2 Tomperia, Karjalainen, Heikurat, Pohjola, Tossavainen, Hyvöinen eli Hyvärinen, Kaiponen ja Koski-Nykänen, Keränen eli Kieksi ja Leppiniemi joen pohjoispuolella.

Leppiniemen jälkeen Pyhänsivun talot joita on kirjattu myös sotkajärvisiksikin – Pelkonen eli Tahvola, Häikiö, Holappa, Lassila eli Nykyri, Hyvönen, useampi Vimpari ja Pelkonen.

Vanha tielinja jatkui nykyiseltä Muhoksen kirkonkylältä Ponkilantien risteyksestä (Nykälän) Nesteen huoltamotontin- ja rautatien yli nykyiselle Veturitielle. Hepo-ojan raviiniin ylitettyään tien oikealla puolella Maantie-Holappa ja vasemmalla Ranta-Holappa, Henttulan ja Ukkolan talot.

Henttuojan syvän raviinin jälkeen tie ohittaa Iso-ja Pikku-Anttilan, Könön, Karhun, Tuppuraisen ja Honkasen talot. Honkalanojan eli Koiraojan raviinin jälkeen tie noudattelee lähes nykyisen Honkalan- ja Lievosentien linjaa Lievosenojalle saakka, jonka varrella on Lievosen talo. Lievosen alapuolella Muhosjokivarressa sijaitsevat Nykyri, Leskelä ja Sipola.

Täältä haarautuu tie, joka seuraa Muhosjokivartta aivan joen latvoille Muhosjärveen saakka lähelle Pelson suoalueita. Tien alkupäässä Suokylässä ovat Lotto, Kenttälä, Keränen, Toivakka, Tuppurainen, Rantakangas, Säkkilä, Tervola eli Reittola sekä Halkovaara Ämmänkosken partaalla.

Palataan takaisin pääväylälle, joka johtaa Kassisen pihapiiriin, talossa oli kestikievari 1800-luvun alussa. Tie jatkui Kassisesta Syväykseen Muhosjoen rantaan. Joki ylitettiin lautalla jota hoidettiin Syväyksen talosta siinä toimi myös kestikievari 1700-luvulla. Syväykseen saatiin silta vasta vuonna 1847.

Syväyksestä tie nousee Hyrkkään mäelle sen vasemmalle puolen jää Hyrkkään talot ja oikealle puolelle Hyrkäs eli Similän ja Puran eli Karppilan talot. Hyrkkäältä haarautuu tie Muhosperään, jossa Mustonen, Karjalainen, Juvani eli Kolkka, Niemelä (Gisselkors) ja Pekkala.

Listaus ei ole täydellinen, mutta pääpiirteittäin asutus oli noin sijoittunut Oulu- ja Muhosjokivarteen.

Lue myös artikkelit Pikakuvia Kajaanin matkalta (1890) – Turisteja Orimattilasta (1901) sekä Paavo Salmen Kärrypoluista valtateiksi, osa 1 ja osa 2.