Metsäkauriit ja kurjet laidunsivat vappupäivän iltana sulassa sovussa samalla pellolla Laitasaaressa. Sain kuvata niitä rauhassa auton avoimesta ikkunasta noin 100 metrin päästä. Pitkällä putkella olisi hyvä kuvaaja saanut upeita kuvia, mutta hienon elämyksen sain minäkin talteen.
Kurjet ovat olleet kevään airueita jo entisaikoinakin. Kaiku-lehden mukaan keväällä 1898 kurkia saatiin odotella pohjoiseen:
Kesän tulon merkkejä ei wielä ole muuta näkynyt kuin wares eikä sekään uskalla paljon äännellä. Mennä wuonna oli jo 14 p. huhtikuuta kaikki suwilinnut, kuten wästäräkit ja kuret, tulleet. Pelätään eläinten ruuan puutetta pahoinkin.1
Yritin etsiä lehdistä mainintoja metsäkauriistakin, vaikka ne ovatkin levinneet tänne vasta viime aikoina. Yksi maininta sentään löytyi. Oulun Wiikko-Sanomien ”ulkomaankirjeenvaihtaja” muisteli vuonna 1860 seuraavasti:
Metsäkauriit ja kameelikuret juoksivat ensin sukkelasti pois, sitte pysähtyiwät ne katsomaan, jos heitä jälestä ajettiin.Tämä oli w. 1835 alussa, kun nämä Amerikan erämaat wielä oliwat rauhoitettuina, eiwätkä metsäeläimetkään täällä wielä tietäneet niin ihmisiä pelätä.2
Hauska yhteensattuma oli, että jutussa mainittiin samassa lauseessa kauriiden kanssa ”kameelikuret”, jotka eivät tietenkään olleet näitä meidän kotoisia kurkiamme, vaan… niin mitähän ne olivatkaan?
3 vastausta artikkeliin “Kurkia ja kauriita”
No Solja vastaa kun Jaana kysyy: Kameelikurki = Strutsi. Hei immeiset, kommentoikaapa – kirjoittajat tykkäävät kommenteista :-D Rohkeasti vaan!
Ja mitenpä strutsit Amerikkaan tulivat ,kun olivat Afrikkalaista alkuperää ,eivätkä lentää osanneet.
t.Jukka Ukkola
Oisko olleetkin nanduja? Nandu (Rhea americana) on lentokyvytön Etelä-Amerikassa elävä strutsilintu. Se on Amerikan suurin lintu, ja aikuinen painaa noin 30 kilogrammaa.