Amerikansuomalaisen mainarin ja perinnelaulujen taitajan Kustaa Aaponpoika Similän (s. 19.1.1880 Muhosperä Similä) sukujuuret ovat Laitasaaren Laukan no 24 talossa. Kustaa oli Laukan tilan isännän Matti Tallmanin tyttären Liisa Laukan (s. 12.12.1779) ja hänen puolisonsa Kaaperi Matinpoika Korhosen (myöh. Kettunen, s. 27.10.1779 Utajärvi) lapsenlapsi eli pojan tyttären poika.

Liisa muutti avioiduttuaan Laukasta Utajärven Niskankylän Kettuseen no 20 miniäksi. Hänen poikansa Matti Korhonen eli Kettunen syntyi 31.8.1802 Kettusessa Niskankylässä. Matti avioitui vuonna 1841 Muhoksen Sotkajärveltä kotoisin olevan Valpuri Pertuntytär Lassilan kanssa ja he muuttivat Muhosperän Karhusaareen. Lapsia pariskunnalle siunaantui ainakin neljä. Tytär Valpuri Karhusaari avioitui Muhosperästä kotoisin olevan Aapo Similän kanssa ja heillekin siunaantui ainakin neljä lasta, joista yksi oli Kustaa.

Kustaa lähti Amerikkaan vuonna 1905. Ensiksi hän saapui Calumetiin Michiganiin ja työskenteli kuparimainarina mitä ilmeisemmin Calumet and Hecla Mining Company:ssa. Hän avioitui siellä vuonna 1906 Ester Keron kanssa ja sai 12 lasta. 

Kustaa vei mennessään luonnollisestikin pohjois-pohjanmaalaista perinnettä. Hänen suomalaisiin lauluihinsa kiinnitti huomiota perinteenkerääjä Alan Lomax Amerikan kansanperinneprojektista vuonna 1938. Lomax nauhoitti Kustaalta useita lauluja mm. kehtolauluja ja parodian laulusta It’s a long way to Tipperary nimellä It’s a long way to Evelettiin. Kustilta on tallennettu myös balladi Laiska renki-Juntti ja laulu Yli kymmenen vuotta Korpiinissa oli jo asuttu.

Voit kuunnella Kustin lauluja ja Lomaxin nauhoituksia seuraavista linkeistä

• Nauhoitus 1
• Nauhoitus 2
• Nauhoitus 3
• Nauhoitus 4

Alan Lomax tallensi nauhoitteet Kongressin kirjastoon kansanperinteen osastolle. ^{1 2}