Oulun läänin kyntöopettajan U. Vartiaisen matkakertomus on julkaistu Pohjantähti-lehdessä sekä Oulun Wiikkosanomissa. Vartiainen kierteli antamassa maanviljelyyn liittyviä ohjeita lähialueilla kesien 1866-68 ajan, ilmeisesti Oulun läänin talousseuran palkkaamana.

Kertomus allekirjottaneen Oulun läänin kyntö-opettajan toimitus-matkoilta viimekuluneen kesän ajalla annettu hyvin arvoiselle Oulun läänin Talouden-seuran komitealle.

Kyntöopettaja oli käynyt opastamassa Kestilässä mm. Pekka Niirasta, J. Latolaa sekä herra pastori Österbladia. Herra pastoria neuvottiin mm. salaojien rakentamisessa kuin myös apulanta-aineiden hankkimisessa ja käyttämisessä. Pappilassa oltiin ajan tasalla.

Muhoksella Vartiaisen piti opastaman mm. Erkki Holappaa ja Heikki Tikkasta. Laitasaaressa saatiin neuvontaa seuraavasti

Talollisen J. Laukan tykönä Laitasaaren kylässä, joka tahtoi neuvoja erään suoniityn viljelemisestä ja ojittamisesta sekä sen vesittämisestä sitten kuin se on heinän kasviin jätetty, peltojensa järjellisestä ojittamisesta ja kyntämisestä, sopivimmasta vuoroviljelystä, kesännöimisestä ja kesäntö-kasvien viljelemisessä y.m.

Talollisen J. Yrjänän tykönä Laitasaaren kylässä, joka tahtoi ohjausta niittyjensä ja heinäketojensa viljelemisessä ja käyttämisessä, lannan ja lanta-aineiden hankkimisessa, valmistamisessa ja käyttämisessä; peltojensa ojittamisessa ja kyntämisessä sekä muissa niille soveliaimmissa muokkaustavoissa.

Matti Kärnän tykönä, jossa neuvoja annettiin tilaisuuden mukaan soveliaasta palsta-ojituksesta ja sala-ojittamisesta, lannan hankkimisesta ja valmistamisesta sekä sen käyttämisestä niin hyvin pinta- kuin sekoituslannoitukseksi y.m.

Lautamies J. Kosusen tykönä Kosulan kylässä vastamainittua pitäjää. Hän tahtoi neuvotella suon viljelemisestä ja heinän siementen kylvämisestä sekä saada ohjauksia pellon selkiin kyntämisessä.

Seuraavaksi kyntöopettaja siirtyi Ristijärvelle samoja oppeja antamaan.

Itse maanviljelijän tyttärenä ihmettelen etenkin ”lanta-ainesten hankkimista ja valmistamista” – miten lantaa on valmistettu – osaako kukaan kertoa? Eikö sitä ole ollut tunkiossa ihan omasta takaa? Millaista on voinut ollut apulanta 1860-luvulla? Entäs sen aikaiset salaojaputket? Puusta ne kai on tehty – luulisi kyllä niiden aika äkkiä lahoavan kosteaan multaan?