Monikaan ei ehkä tiedä, että laitasaarelaiset perustivat nykyisin Utajärveen kuuluvan Yli-Utoksen kylän. Tuolloin kylän nimeksi tuli Kustaankylä, silloisen hallitsijan kuningas Kustaa III:n mukaan.
Kylä on perustettu vuonna 1789 ja asialla ovat olleet laitasaarelaiset Heikki Pekkala (Kuosmanen eli Ojanperä eli Koskela, s. n. 1743, k. 10.11.1807 Utajärvi), Muhoksen lukkari Samuel Aspegren (s. 22.9.1747, k. 12.8.1791), Jaakko Vainiokangas (eli Vuohinki s. n. 1751, k. hukkumalla Pyhäkoskeen n. 1793) sekä Sakari Määttä (s. n. 1752, k. hukkumalla Utoksella 18.5.1793). Lukkari Samuel Aspegren oli Sakari Määtän vaimon Kaarina Aspegrenin veli.
Lisäksi kylään perustivat myöhemmin tilat niinikään laitasaarelaiset Klaus Tihinen, Aappo Määttä sekä Jaakko Tihinen (s. n. 1763). 1
15.9.1789 saapui Oulun lääninkonttoriin neljän miehen allekirjoittama anomus saada toimitettavaksi perustamiskatselmus heidän uudistiloilleen. Miehet olivat Muhoksen lukkari Samuel Aspegren, Heikki Kuosmanen, Jaakko Vainiokangas ja Sakari Määttä. He kertoivat, että olivat keskenänsä sopineet perustavansa uudistilat toistensa läheisyyteen Utosjoen varrelle todelliseen ja asumattomaan erämaahan pitäjän ylimpään osaan Hyrynsalmen pitäjää vasten.
Koska uudistilat sijaitsivat kaukana muusta asutuksesta ja sellaisella suunnalla, että saattoivat kuulua joko Sangin, Juorkunan tai Särkijärven kylään, miehet anoivat saada perustaa oman kylän. Anomuksen johdosta luettiin 20.9.1789 Muhoksen ja Utajärven kirkkojen seuraava kuulutus:
Wapaasukuisen Herran Maaherran ja Riddarin I. F. Carpelanin Armållisen Käskyn jälkeen synätän sinä 6. päivänä Octoberis Kuusa eli kaxi vickoa tulevasta tiistaista ne Nybyggin tilukset kuin Luckari Samuel Aspegreni, Henrik Kuosmanen, Jacob Wainikankangas ja Zachris Mättä Utås jåella erinäisexi Kyläxi åvat aikåneet ylös åtta, ja sijnä neljän talohon erinäisexi peldåmaixi heile ulvåskatsånet. Palåvaaran Ylipän ja Alapän, Wuohingi Kåsken ja Påndeman Kåsken kuvet; Sitten yhteisexi Nijttyn maixi, 1. Utalammen tjenot ja åjat, ja myös Utalammen Latva Suot, 2. Saucko åja, 3. Bildungin jåen ahtehet eli Rämet, 4. Lapio Suo, 5. Påtkunjärvi Se almimmainen ja Påtjujåen ahtehet, 6. Påndeman åja. 7. Palåvaran åja ja Ladvasuo, 8. Salkå åja, 9. jåenrannat Utalammesta Alaspäin Låuhickå kåsken asti, 10. Yxi neva Palåvaaran ja Utåsjåen välille.
Katselmukset suoritettiin 6.-10.10.1789. Samuel Aspegrenin tilaksi tuli Niemelä, Heikki Kuosmaselle Koskela sekä Ojanperä (myöh. Potku) -nimiset tilat, Jaakko Vainiokankaan tila oli Vuohinki ja Sakari Määtän Isola. Sakari Määtän Isola sijaitsi Utosjoen Sauna- eli Pontemakosken eteläpuolella Isokangas -nimisen mäntykankaan laidalla. Myöhemmin Isolan tilalla asui Henrik Kuhlberg.
Aiemmin uudistilan tehneen Heikki Pekkalan tila oli Koskela ja myöhemmin tilan tehneen Klaus Tihisen Ylitalo.
Vuonna 1792 laitasaarelaiset perustivat Yli-Utokselle vielä kaksi taloa: Aappo Määttä Määttä 21 -nimisen tilan ja Jaakko Ollinpoika Tihinen Palovaara no 20 -nimisen tilan. 2
Muhoksella syntyneen Jaakko Ollinpoika Tihisen Utajärven Yliutoksella sijaitsevalla uudistilalla pidettiin perustamiskatselmus 17.9.1792. Jaakko sai virallisen luvan ja samalla 20 vapaavuotta uudistilalleen 12.4.1793. Sukunimi vaihtui samalla Palovaaraksi. Vuonna 1813 Jaakko hankki omistukseensa Utosjoen varressa sijainneen Niemelän tilan (no 22) joka yhdistettiin Palovaaraan (no 20) 14.9.1818. Jaakko jatkoi Yliutoksen Palovaaran isäntänä peräti vuoteen 1829, jolloin luovutti tilan tyttärelleen Annalle ja tämän puolisolle Jaakko Väisäselle. Jaakko Tihinen muutti viimeiseksi elinvuosikseen Sotkan Vimpariin, uuden vaimonsa Annan kotitaloon. Lapsia lienee Jaakolla ja ensimmäisellä vaimolla Liisalla ollut Jaakko, Juho, Marketta, Kaarina, Anna, Maria ja Erkki. 3
- Utajärven rippikirja 1804-1810, s.79 ↩
- Sanginjärven Kylähistoria, Sangin kyläseura ry, 2000 , s. 171-172 ↩
- Pekka Oilingin sukutietokanta ↩
3 vastausta artikkeliin “Laitasaarelaiset perustivat Yli-Utoksen kylän”
Tämä oli kyllä mielenkiintoinen tutkimuslöytö :) Kustaankylän perustajissa ja asukkaissa on minullekin ”tuttuja” miehiä: mainittu Sakari Määttä oli Vänttilän perustajan Kalle Haatajan lankomies ja lukkari Samuel Aspegrenin poika Samuli Samulinpoika Aspegren (s. 7.1.1778) nai Kallen nuorimman tyttären, Liisan (s. 14.2.1779).
Sari, oletko tutkinut, onko Isolan taloa asuttanut Heikki Kuhlberg sukua Aappo Heikinpoika Kullbergille (s. 24.6.1826), joka tuli Kangas-Parviaiseen vuonna 1868?
Vastaus kysymykseeni näyttää olevan linkittämässäsi rippikirjassa, sillä siinähän on mainittu Isolan asukkaana em. Aappo Heikinpoika Kullbergin isän Heikki Heikinpoika Kullbergin (s. 4.3.1789) vanhemmat Heikki Matinpoika Kullberg (s. n. 1752, k. n. 1812) ja Riitta Juhontytär Rukajärvi (k. n. 1843). Heikki Heikinpoika muutti ilmeisesti tuolta Yli-Utokselta Oulunsuuhun vuonna 1806 ja hänen poikansa puolestaan muutti aikanaan takaisin Laitasaareen.
Aivan Jaana, Kuhlbergit asuivat Isolassa. Isola oli tosiaan ensin tuolla Utosalueella ja sitten myöhemmin se autioitui sekä rakennettiin uudelleen Sanginjärvenkylään komean Huoseuskosken rantaan Kiiminkijoelle. Tuttu on paikka ;)