Tyykivakka

Lahjoittanut Muhoksen kotiseutumuseolle Anna Männikkö (s. 1889, Juho Fransinpoika Määttä-Männikön tytär, asui Kaupista lohkaistussa Männikön talossa).

Soikea puinen rasia, jossa kahvallinen kansi. Reunat taivutettu yhdestä puusta ja sidottu rottingilla. Maalattu vihreäksi, kannessa punaisella ja mustalla maalattuja kuvioita.

44,5x18x11,5cm, kansi 45,5x20x5cm

Esine oli luetteloitu tykkivakaksi. Tarkoitetaanko sillä kuitenkin tyykivakkaa – eli kangasvakkaa (dyg = kangas, vaate)? Vai onko tämäkin kirkkovakka?

Ohuesta haapalaudasta taivutettuja vakkoja käytettiin monenlaisissa säilytys- ja kuljetustehtävissä, näkyipä käyttötarkoitus esineen nimestäkin. Oli kirkko-, eväs-, jauho- ja matkavakkoja sekä pieniä voi- ja suolavakkoja. Samanlaisissa rasioissa säilytettiin ompeluvälineitä ja koruja, isommissa arvopapereita. Kereiden päät kiinnitettiin ompelemalla ne kuusen juurilla, kansi ja pohja samalla tekniikalla tai vaihtoehtoisesti puunauloilla. Matkavakoissa oli vahva raudoitus, saranat ja lukko; kevyemmissä kirkkovakoissa oli ripa ja kiinnityssäpit.

Monista rasioista, kuten myös kiinnityssäpeistä, tuli suosittuja lahjaesineitä. Niitä somistettiin leikkauksin tai maalaamalla tai molempia menetelmiä yhdistäen. ¹