Pöytäkirja tehty Laitasaaren maamiesseuran kokouksessa Laitasaaren Kansakoululla maaliskuun 16. pnä 1936. Saapuvilla oli noin 30 maamiesseuran jäsentä. Kokouksessa puheenjohtajaksi valittiin A. Kupela, sihteeriksi U. Kupela
1§ Kokouksen avasi maamiesseuran puheenjohtaja U. Kupela, selostaen tämän ylimääräisen kokouksen tarkoitusta, jossa keskusteltavaksi tulee naisosaston perustaminen ja jos tämä katsotaan tarpeelliseksi myöskin asia lopullisesti päättämään.
2§ Ensimmäisen puheenvuoron käytti Talousseuran kotitalouskonsulentti K. Jalkanen, selostaen laajasti naisosaston tarkoitusta ja merkitystä kotitalouden kohottamisessa. Syntyneessä keskustelussa kannatettiin yksimielisesti naisosaston perustamista ja päätettiin se perustaa. Naisosaston nimeksi hyväksyttiin ”Laitasaaren maamiesseuran Maatalousnaiset” ja hyväksyttiin esitetyt säännöt sellaisenaan.
3§ Johtokuntaan valittiin emännät Laina Siekkinen, Lyydia Holappa, Fanni Kinnunen, Aino Mäkelä, rva Mulari ja op. A. Kupela. Varalle Martta Mäkelä, Juulia Mäkelä ja Aino Kontu. Kokoonkutsujaksi L. Siekkinen.
4§ Jäsenmaksun suuruudeksi hyväksyttiin 3 mk.
5§ Toimintasuunnitelmaksi hyväksyttiin kasvitarhanhoito- ja kodin kaunistaminen sekä johtokunnan harkitsemat muut toimintamuodot.
6§ Tilintarkastajiksi valittiin opettajat Kirsti ja Aku Ala-Kojola, varalle Jaakko Kinnunen ja Elna Kukkonen.
7§ Pöytäkirjan tarkastajiksi valittiin Kirsti Ala-Kojola ja Juulia Mäkelä.
Kokouksen puolesta
U. Kupela Aili Kupela
Pöytäkirja tarkastettu ja hyväksytty
Julia Mäkelä
Kopio pöytäkirjasta saatu Pentti Ojalalta Laitasaari-Seuran kokouksessa 2.4.2012.
Laitasaaren Maa- ja kotitalousseuran www-sivu
Yksi vastaus artikkeliin “Laitasaaren Maamiesseuran naisosaston perustaminen”
Muistelen vaan keskusteluja isän kanssa; Aili Kupela oli opettajana Hyrkin koulussa ja Sem Urho Kupela oli Oulun Talousseuran maatalousneuvoja. Asuivat tässä meidän pihapiirissä sijainneessa talossa(koulurakennuksessa). Urho Kupela oli Muhoksen kunnanvaltuuston jäsen ja monissa muissa luottamustehtävissä. Hän oli vieraillut aika usein isän kotona, siis Ähkylän toisessa talossa, ja joka kerta hän oli kätellyt tullessaan talon väen. Se oli tuntunut maalaiselämään tottuneista ihmisistä hieman oudolta tavalta, varsinkin kun oltiin lähinaapureita.