Jo joutui armas aika
ja suvi suloinen.
Kauniisti joka paikkaa
koristaa kukkanen.
Suvivirret on laulettu, nuoriso ja lapset kirmaavat juoksujalkaa kesälomalle. Tänään on sopiva päivä kertoa Laitasaaressa toimineista parista erikoisesta koulusta.
Yllä oleva kuva on Rahkolan albumista. Tunnistaako kukaan kuvassa olevat henkilöt, ovatko Snellmaneja?
Ennen kuin kansakoulu aloitti toimintansa Laitasaaressa, paikkakunnalla toimi rovasti Samuel Strömmerin (s. 1813, k. 1889) kotona Kortilassa ns. mamsellikoulu vuoden 1865 aikoihin. Mamselli oli tuolloin käytössä sivistyneen neidin ”tittelinä” ja tästä koulukin oli saanut nimensä. Koulua ei ollut joka päivä, vaan sitä pidettiin kerran viikossa lauantaisin.
Opettajina toimivat pappilan lasten kotiopettajatar, mamselli Lydia Malmberg (myöh. Theslöf, s. 25.11.1844 Lapua, k. 11.7.1931 Helsinki), 1 sekä silloisen kappalaisen Johan Zacharias Cajanerin (s. 1797, k. 1873) tyttäret, mamsellit Emma Wilhelmiina (s. 1836), Augusta Charlotta (s. 1839) sekä Christina Elisabeth (s. 1841) Halkovaarasta no 47. Opettajana toimi myös rovastilassa oleskeleva mamselli Löthman – oletettavasti Loviisa Matilda Löthman (s. 1844 Viinikka no 8).
Mamsellikoulun oppiaineet olivat käsityöt, lukeminen, uskonto, laskento ja kirjoittaminen. Monet sen ajan vanhat ihmiset muistelivat lämmöllä näitä mamselleja. 2
Laitasaaren Koivikossa toimi myös herraskoulu. Sen pitopaikka oli pakaripirtti. Herraskoulua pidettiin kahdesti viikossa, tiistaisin ja perjantaisin. Paikkakunnan herrasväki toimi opettajina. Yksi heistä oli maanviljelyskoulun opettaja Aleksander Erikinpoika Chrons (s. 11.9.1827 Helsingin pitäjä, k. sydänhalvaukseen 17.9.1900 Lohja); hän opetti nuorille laskentoa. Muut oppiaineet olivat samat kuin mamsellikoulussakin. Koulujen käsitöinä valmistui mm. olkitöitä – mattoja, hattuja ja pieniä olkiesineitä. 3
Tällaista oli Laitasaaressa opetus ennen varsinaisen koululaitoksen perustamista. Laitasaaren ensimmäinen koulu rakennettiin Inkalan maille vuonna 1888.
Alexander Theslöf, lääninkonttoristi, nimismies, kruununvouti ja sotakomissaari (s. 19.7.1827 Närpiö, k. syöpään 69-vuotiaana 13.7.1897 Oulu). Puoliso 19.6.1865 Lapualla Lydia Malmberg (s. 25.11.1844 Lapua, k. 11.7.1931 Helsinki). Tuli perheineen Oulusta Muhokselle vuonna 1862 ja Kassiselle no 9 asumaan noin vuonna 1868. Asuivat tilalla ilmeisesti aina vuoteen 1873 saakka, jolloin muuttivat Kajaaniin. Muuttivat myöhemmin Kajaanista takaisin Ouluun. Lapset
- Alexis (s. 27.3.1866 Oulu, k. kuumeeseen 24.12.1866 Muhos)
- Bertha Lydia Emilia (s. 12.3.1868 Muhos, k. tuntemattomaan tautiin 8.5.1871 Muhos)
- Ossian (s. 25.4.1870 Muhos, k. 24.2.1876 Kajaani)
- Karl Gustaf (Gösta, s. 16.4.1872 Muhos, k. 28.3.1939) – divisioonankomentaja, esikuntapäällikkö, kenraalimajuri, perheellinen
- Sigrid Maria (s. 22.4.1874 Kajaani) – perheellinen
- Lilly Ingrid Elisabeth (s. 28.5.1876 Kajaani, k. 21.8.1905) – naimaton, opettajatar Yksityisessä ruotsalaisessa tyttökoulussa Helsingissä
- Einar Alfred (s. 1.2.1878 Kajaani, k. 22.10.1945) – perheellinen
- Georg Henrik (s. 23.1.1880 Kajaani) – perheellinen
- Aili (s. 27.3.1882 Oulu) – perheellinen
- Johannes Alexander (Jean, s. 25.4.1884 Oulu, k. 28.3.1966) – perheellinen. 4
- Ossian Mestertonin kotisivut, Juustenin sukupuu ↩
- Muhos rk 1862-1871, s. 236 ↩
- Muhoksen kansakoulut 1875-1925, s. 39-40 ↩
- Muhos hk 1870, s. 421 ↩