Laitasaaren Martat ry on kylän toiseksi vanhin edelleen olemassaoleva yhdistys Laitasaaren Nuorisoseuran jälkeen. Martoilla on tänä vuonna satavuotisjuhlat. Voit lukea 100-vuotishistoriikin tästä.
Marttajärjestön nimi piti aluksi olla Sivistystä kodeille -yhdistys, mutta silloinen keisarillinen senaatti ei rohjennut hyväksyä sen nimisen yhdistyksen sääntöjä, koska naisväen sivistämisestä ei ehkä hyvää seuraisi. Hoksaavat naiset vaihtovatkin nimen Martoiksi, mutta sivistysajatus säilyi säännöissä toiminnan johtotähtenä. Tämä uskonnollisuuteen ja puuhakkuuteen viittaava nimi ei aiheuttanu hämminkiä ja niinpä säännöt hyväksyttiin ja toiminta pääsi käyntiin. 1
Ensimmäisen kerran Laitasaaren Martoista kirjoitettiin Kaiku-lehdessä vuonna 1920
Laitasaaren Martat järjestivät illanvieton kansakoululle v.k. 27 p:nä. Yleisöä oli saapunut runsaasti etenkin nuoria. Juhlamieli valtasi yleisön jo aivan alussa, kun kirkonkylän torvisoittokunta kajahutteli soittokappaleita, jonka jälkeen opettajatar Inna Lidqvist piti avauspuheen aiheenaan ”Naisen hiljainen työ kodissa”, sekä kosketellen myöskin vanhempien ja lasten suhteita toisiinsa. Nuoret Martat lauloivat kuorossa opettajatar Lindqvistin johdolla hyvin onnistuneesti.
Keskustoimikunnan konsulentti neiti Autere piti laajan selostavan puheen Martan kotitalouden kehittämisestä y.m. Duettoja ja yksinlaulua esittivät kanttori Nurmi ja Elisabet Leiviskä. Lausuntokappaleita ja kertomuksia esitettiin, välillä soittokunta kajahutti ilmoille säveliä. Lopuksi laulettiin Maamme-laulu, jonka jälkeen juhliva yleisö hajaantui. Lähdimme ajelemaan puheenjohtajan kotiin, keskustoimikunnan konsulentin kanssa! Täällä vierasvaraisessa ja hauskassa Martan kodissa yön oltuamme ja nautittuamme kaikesta vierasvaraisuudesta sanoimme hyvästit ja jälleennäkemisen toivossa erosimme keskutoimikunnan konsulentin jatkaessa matkaa Oulujoen sekä Oulunsalon Martta-yhdistyksiin. – Martta 2
Kaleva-lehdessä vuonna 1921
Muhoksen Laitasaaren Martta-yhdistyksen vuosikokous pidettiin viime keskiviikko-iltana Laitasaaren kansakoululla. Aluksi luettiin toimintakertomus viime vuodelta ja selvisi siitä m.m. että yhdistyksen toiminta on ollut erittäin vilkasta. Ompeluseura on kokoontunut säännöllisesti joka keskiviikko.
Tuloja on ollut vuoden pitkään 3,892:35 ja menoja 2,662:-. Yhdistys on tehnyt lahjoituksia yhteensä 380 markan arvosta, m.m. on köyhille kansakoululapsille jaettu vaateavustusta.
Yhdistyksen puheenjohtajaksi valittiin emäntä Maria Laukka, sihteeriksi neiti Taimi Kinnunen ja rahastonhoitajaksi emäntä Anna Kontu, varalle neiti Reeta Kukkonen.
Johtokuntaan valittiin lisäksi opettajatar Inna Lindqvist, emäntä Anna Timonen, Anna Yrjänä, Hanna Kinnula, Amanda Määttä, Ester Kärnä ja neiti Taimi Kärnä. 3
Inna Lindqvistin terveys alkoi horjua ja hän joutui jäämään pois opettajan työstään. Liitto-lehdessä 9.2.1922 oli Marttojen tekemä muistokirjoitus.
Liitto-lehdessä vuonna 1923
Laitasaaren Marttayhdistyksen toimihenkilöinä ovat olleet Inna Lindqvist, Anna Timonen, Anna Yrjänä, Maria Laukka ja Fanni Kinnunen. 4
Liitto-lehdessä ilmoitettiin vuonna 1926 että
Muhoksen Laitasaaren Martta-yhdistys toimeenpanee iltaman Kosulankylän ns:n talolla huomenna sunnuntaina klo 7 illalla. Ohjelmassa mm. näytelmäkappale ”Maunilan kasvitarha”. 5
Martta-yhdistyksen toimesta on säilöönpanokursseja pidetty Iin Ylirannan koululla ja Laitasaaren Hyrkissä. Osanotto, varsinkin viimemainitussa paikassa oli aika runsas. Laitasaaren Martat tekevät pyöräilyretken sunnuntaina t.k. 29 p. Sanginjoen koululle. Perillä on kotitaloudellinen ohjelmatilaisuus klo 2. [1 21.8.1926 Liitto no 188, s. 3]
Liitto-lehdessä vuonna 1929
Muhoksen Laitasaaren Marttayhdistyksen kutomakurssien näyttely- ja päättäjäiset pidettiin t.k. 5 p:nä Hyrkin koululla. Avara koulusali oli aistikkaasti koristettu ja näytteille oli asetettu marttojen ahkerien käsien valmistamia monenlaisia kudoksia, joita yleisö kävi pitkin päivää katsomassa.
Illalla alkoi iltama, jossa avajaispuheen piti kurssien opettajatar, nti Helvi Paavola, sitten oli runo emäntä Taimi Yrjänältä, kertomuksen esitti nti Martta Kesäniemi. Sen jälkeen oli kuva-arvoitus ja naurettava murhenäytelmä. Väliin laulettiin ja lopuksi emäntä Fanni Kinnunen lausui kiitokset opettajatar Paavolalle, ojentaen samalla kurssilaisten lahjana hopeisen arvoesineen.
Vapaassa seurustelussa kahvin ääressä kului aika myöhäiseen, ennenkui erottiin. Yleisöä oli runsaasti. 6
Lue artikkeli Laitasaaren Marttojen kutomakurssista (1928) tästä sekä Marttojen 20-vuotisjuhlista tästä. Eri yhdistysten kuvia löydät täältä.
Artikkeleissa mainitut henkilöt olivat Yrjänästä no 29, Laukka-Timosesta no 24, Onterosta no 60, Kärnästä no 1 , Pienimäätästä no 17 sekä Hyrkistä no 12. Martta ja Fanni olivat sisaruksia Ähkysestä no 37. Inna oli Laitasaaren koulun opettaja. Kanttori Nurmi asui Kähkösessä no 40.
