Historiikin ovat laatineet Elsi Lehikoinen ja Vappu Räätäri ja se on esitetty yhdistyksen 100-vuotisjuhlassa Laitasaaren seurojentalolla 8.9.2018. Historiikki on julkaistu myös paikallislehti Tervareitissä.
Kutomakurssilaisia Rantakeräsessä vuonna 1938. Klikkaa kuvia isommiksi niin näet kuvatekstit!
Marttatoiminnan alku Suomessa
Marttaliiton perusti vuonna 1899 Lucina Hagman. 1 Anomus tehtiin Keisarilliseen Suomen Senaattiin Sivistystä Suomen kodeille -yhdistyksen nimellä joka hylättiin, koska Senaatin mielestä nimi oli liian vaarallinen, jopa vallankumouksellinen.
Aili Nissinen 2 keksi Martat -nimen ja se kelpasi Senaatille samoilla säännöillä. Martat ovat kotitalousneuvontaa antava kansalaisjärjestö ja poliittisesti sitoutumaton. 3
Perustaessaan yhdistyksen keskellä sortokautta Lucina Hagmanin tavoitteena oli kasvattaa Suomen naisista Suomen sivistyksen luja suoja, itsetietoinen taistelija, maansa oikeuden puolustaja. Lucina toimi aina opetuksensa mukaan uskoen sivistykseen ja kasvatuksen voimaan. Hagman ei koskaan tinkinyt oikeudenmukaisuuden vaatimuksesta, jota hän piti yhteiskuntaelämän kulmakivenä.
Laitasaaren Marttayhdistyksen synty
Laitasaaren Marttayhdistys on perustettu 30.11.1918 Laitasaaren kansakoululla. Läsnä tilaisuudessa oli 20 henkeä.
Marttayhdistyksen perustamisen herätteitä olivat antamassa Kirkonkylän Marttayhdistyksen innokkaimmat martat, emännät Sanni Hyrkäs ja Liisa Kärnä sekä konsulentti Betty Leiviskä. 4
Valittiin johtokunta, jonka puheenjohtajaksi valittiin Laitasaaren koulun opettaja Inna Lindqvist 5 ja sihteeriksi Greta Kukkonen. 6
Suoritettiin johtokunnan vaali. Jäseniksi tulivat Inna Lindqvist, Greta Kukkonen, Anna Pikkarainen, Anna Timonen varapj. 7, Maria Ojala 8, Anna Yrjänä 9, Maria Laukka 10 ja Liisa Inkala 11.
Martat toimivat valtakunnallisen keskusjärjestön Marttaliiton alaisuudessa jonka pääpaikka on Helsingissä. Marttayhdistykset kuuluvat piireihin, joita on 16. Me toimimme Pohjois-Pohjanmaan Martat ry:n alaisuudessa. Yhdistykset vastaavat alueellisesta toiminnasta. Marttaliitto julkaisee Martat -lehteä, jonka nimi aiemmin oli Emäntälehti. 12
Laitasaaren Marttojen toimintaa halki vuosikymmenten
Kuva on otettu Rantakeräsellä, lue kutomakursseista täältä.
Vuosina 1918-39 toiminta oli vilkasta ja ompeluiltoja pidettiin kerran viikossa Laitasaaren koululla useimmiten. Jossain vaiheessa yhdistyksen koko elämä siirtyi joen pohjoispuolelle, ja ompeluillat pidettiin pitkän aikaa vastaperustetulla Hyrkin koululla. Kunnallislautakunta kuitenkin kielsi koulun käyttämisen siihen tarkoitukseen, vaikka martat olivat suuressa määrin avustaneet vähävaraisia oppilaita jakamalla vaatetusesineitä. Sen jälkeen alettiin pitää ompeluiltoja jäsenmarttojen kotona kummallakin puolen jokea.
Järjestettiin kurssitoimintaa mm. kahdet pitempiaikaiset kutomakurssit, kodinhoidollisia neuvontakursseja, leipomakursseja, raakaravinto-, rabarberi-, teurasjäte-, pukuompelu-, patjanteko-, ym. monia muita kursseja ja neuvontatilaisuuksia. Muhoksen maatalousnäyttelyssä 1954 marttojen veriruuat oli laitettu kauniisti esille ja se pöytä oli yleisen mielenkiinnon kohteena. Ruuat oli valmistettu Rahkolassa. Yhdeksän marttaa hääri sormet veressä, mutta hyvää tuli. Tehtiin verimakkaraa, verileipää, rössyä ym. Maistiaiset päälle. Myöhemmin pidettiin lapsille pikkukokkikerhoa.
Aikojen saatossa ovat ahkerat martat suorittaneet piiriliitossa taitoavaimia.
Yhdistykselle hankittiin perunannostokone, pellavaloukku ja -lihta, pyykinpesukone, tuholaisruisku sekä kahdet kangaspuut. Yritettiin myös elvyttää melkein unhoon jäänyttä pellavanviljelyä.
100 vuotiaan yhdistyksemme puheenjohtajat
Kuva on otettu Laitasaaren rukoushuoneella 1938 – lue marttojen 20-vuotisjuhlista täältä.
Yhdistyksen puheenjohtajina ovat toimineet seuraavat henkilöt. Inna Lindqvist, Anna Timonen, Maija (Maria) Laukka, Anna Parviainen 13, Aino Laukka, Olga Tihinen 14, Mia Väänänen 15, Maija Kangasolli-Kärnä 16, Meimi Huttunen 17, Kirsti Keränen 18, Fanni Keränen 19, Hanna Paakkonen 20, Selma Pesola 21, Maija Kontu 22, Olga Heimonen 23, Anni Leskelä 24, Aila Kontu 25, Hilja Pusula 26, Fanny Kinnunen 27, Olga Hyrkki 28, Anna Juvani 29, Kerttu Ylitalo 30, Elsi Lehikoinen 31, Pirkko Tiepuoli 32, Vappu Räätäri 33, Pirkko Könö 34, Marja Heikkinen 35 ja nykyisin Senja Nuolikivi 36.
Uhka Laitasaaren Marttojen yllä
1950-luvun alussa näytti siltä, että marttatoiminta on hiipumassa Laitasaaressa ja mahdollinen yhdistyksen lopettaminen oli uhkana. 21.1.1953 on laadittu perustamiskirja, jonka sisältö on seuraava:
Me allekirjoittaneet olemme tänään 21.1.1953 päättäneet jatkaa 30.11.1918 perustetun rekisteröimättömänä toimineen Laitasaaren marttayhdistyksen toimintaa. Nyttemmin rekisteröitynä ja samannimisenä hyväksyneet sille oheiset säännöt. Allekirjoittajat: Hanna Paakkonen, Eeva Ojala 37 ja Aino Rahko 38.
Hajamuisteluksia pöytäkirjoista vuosien varrelta
Iloinen uutinen vuonna 1954. Yhdistykseemme kuuluva martta Anna Juvani on kaikessa hiljaisuudessa harrastanut arkkitehtuuria. Hän otti osaa Marttaliiton kodin sisustus-kilpailuun Emäntälehden kautta. Niinpä tulikin kolmas palkinto, upea säätösilitysrauta.
Heimosella oli esiliinan tekokursseilla vuonna 1955 kymmenen marttaa. He valmistivat uusia essuja naisille sekä lapsille.
Vuonna 1956 ompeluilta Kerttu Rajaniemen 39 luona. Väkeä oli tullut pirtti täyteen, suurin osa kylläkin lapsia. Ohjelmassa oli Anna Juvanin esitelmä ”Leikitkö lapsesi kanssa”. Asiasta keskusteltiin, veisattiin virsiä, arvottiin ja juotiin kahvia.
Vuonna 1957 syksyn ensimmäinen Martta-ilta pidettiin Hilja Pusulan kodissa myyjäisten merkeissä, jonka tuloista osa lahjoitettiin Martta-talon hyväksi. Miehiäkin olemme saaneet tähän iltaan tavallista enemmän. Ilta sujui hupaisesti hyvän kahvin ja käsitöiden parissa. Aikuisia oli 25 ja lapsia 8.
Vuonna 1958 surullinen viesti yllätti meidät. Aino Rahko on poissa. Menetimme hänessä paljon. Muistoasi siunaten Laitasaaren Martat.
21.6.1959 olimme kirkossa Jumalanpalveluksessa, jonka jälkeen oli juhlahetki. Martat luovuttivat seurakunnalle ehtoolliskaluston 40-vuotisjuhlan johdosta. Anna Juvani piti puheen ja rovasti Heikinheimo kiitossanat.
Vuonna 1963 marraskuussa Martat vieraili Maatalousnaisten kutomakursseilla Laitasaaren rukoushuoneella. Martat tarjosi kahvit kurssilaisille.
Laitasaaren Marttojen uusi vuosituhat
2000-luvulla olemme toimineet Marttaliiton teemojen alla. Teemoja ovat olleet mm. Iloa ja turvaa Martoissa, Kohtaamispaikkana koti, Harkiten ja säästäen suojelet, Kodista kansamme voima, Hidastamalla hyvinvointiin, Martoissa arjen mahdollisuus, Elämä on parasta itse tehtynä.
Oulun Palvelualan opisto on Marttojen omistama koulu jota ylläpitää Marttayhdistysten Liitto ry. 26.3.2012 me pääsimme jäseneksi em. liittoon.
Nykyisin kokoonnumme kahden viikon välein rukoushuoneella ja halutessaan jäsenmartta voi kutsua martat myös kotiinsa. Iltojen aiheita ovat olleet laulut, runot, erilaiset askartelutyöt, ruokakurssit ja eri alojen luennoitsijat ovat käyneet vieraanamme. Opimme myös Martta-illoissa toinen toisiltamme esim. uusia käsityöniksejä ja muita vinkkejä resepteistä ym. Päätämme illan Martta-lauluun.
Martoille ovat aina olleet käsityöt lähellä sydäntä. Olemme lahjoittaneet torkkupeittoja Koivu ja Tähti kotiin, nuttuja ja sukkia OYS:n vauvoille sekä sukkia veteraaneille.
Jo pitkään olemme muistaneet alueemme alakouluja: Korivaara, Huovila, Laitasaari, Hyrkki. Annamme keväisin jokaiselle koululle pienen stipendin. Olemme avustaneet yhteistyössä seurakunnan kanssa kuntamme vähävaraisia lahjakortein ja joululahjapaketein. Monena vuotena olemme järjestäneet kirpputorin rukoushuoneella ja tuotto lahjoitetaan Yhteisvastuukeräykseen.
Olemme järjestäneet teatteriesityksiä ja konsertteja. Sota-ajan laulujen kaksi konserttia joiden tuotto on lahjoitettu Muhoksen veteraanijärjestöille sekä konsertti intialaisen tyttökoulun toiminnan tukemiseksi.
Lisäksi olemme järjestäneet yleisötilaisuuksia mm. aiheista Energiansäästö ja Kotitalouksien jätteiden kierrätys.
Talkoilemme ahkerasti mm. seurakunnan ruoka- ja kahvitilaisuuksissa. Vuosittain siivoamme perusteellisesti kokoontumispaikkamme rukoushuoneen ja autamme myös seurojentalon ikkunoitten pesussa.
Varojen hankkimiseksi meillä on arpajaiset ja kahviraha joka martta-illassa. Osallistumme myyjäisiin ja joskus teemme maksun edestä kahvituksia, häätarjoiluja ym.
Tiukan toiminnan vastapainoksi lähdemme välillä virkistäytymään. Teatteriretkiä eri paikkakunnille, vierailu Eduskuntataloon, Heinäveden luostariin, Hauhon Ilorantaan, Kuhmon kamarimusiikkipäiville, Tallinnaan ja eri virkistyskylpylöihin. Vuosittain pyrimme käymään myös kauneushoitolassa. Kuntomme ylläpitämiseksi täytämme kuntoilukorttia ja palkitsemme parhaat.
Yhdistyksemme kunniajäseniksi on kutsuttu Anna Juvani, Annikki Hartikka 40, Kerttu Ylitalo. Nykyisiä kunniajäseniä ovat Ellen Keränen 41, Elsi Lehikoinen, Vappu Räätäri ja Sisko Kaikkonen 42
Nykyisessä hallituksessa toimivat pj. Senja Nuolikivi, varapj. Vappu Räätäri, siht. Elsi Lehikoinen, rahastonhoitaja Taina Turunen, Sisko Kaikkonen, Liisa Palovaara, Paula Kylmänen ja Leena Kerola-Korhonen.
Vielä tänäkin päivänä ovat totta historiikissä vuonna 1939 G. A. Ala-Kojolan 43 kirjoittamat sanat:
Kuljettuaan nyt [sadannen] vuositaipaleen katsoo Laitasaaren Martat rohkein mielin tulevaisuuteen. Suoritettu työ on sillä takeena siitä, että sen olemassaolo on edelleen oikeutettu. Se tahtoo edelleen koota kodin naiset yhteiskunnalliseen asemaan ja ammattiin katsomatta yhteen tekemään työtä kotien hyväksi, niiden kohottamiseksi ja kaunistamiseksi sekä samalla koko kansan yhdistämiseksi ja eheyttämiseksi ja siinä työssä Jumala meitä siunatkoon.
- Lucina Hagman, Wikipedia ↩
- Aili Nissinen, Wikipedia ↩
- Marttaliitto ↩
- Kopsan emäntä Liisa Kärnä ↩
- Laitasaaren koulun opettaja Inna Lindqvist ↩
- s. 1874, Halkovaara no 47 ↩
- o.s. Laukka, s. 1873, Laukka-Timonen no 24 ↩
- o.s. Siekkinen, s. 1877, Sieppo no 20 ↩
- o.s. Rautio, s. 1863, Yrjänä no 29 ↩
- o.s. Mäkelä, s. 1883, Ontero no 60 ↩
- o.s. Kärnä, s. 1863, Alainkala no 38 ↩
- Emäntälehdet Kansalliskirjaston tietokannassa 1902-1944 ↩
- o.s. Keränen, s. 1890, Saunakangas no 74 ↩
- o.s. Lusikka, s. 1894, Tihinen no 6 ↩
- myöh. Lappalainen, s. 1909, Väänänen no 16 ↩
- o.s. Klemetti, s. 1909, Kärnä no 1 ↩
- o.s. Karsikas, s. 1903, Vauhkola no 53 ↩
- o.s. Ojala, s. 1903, Keränen no 23 ↩
- o.s. Inkala, s. 1894, Keränen no 23 ↩
- o.s. Saarenpää, s. 1911, Siekkinen-Paakkola no 23 ↩
- o.s. Juutistenaho, s. 1915, Hämälä-Hämeenniemi no 4 ↩
- o.s. Kangasolli, s. 1904, Kontula no 31 ↩
- o.s. Meriläinen, s. 1909, Laukka-Timonen no 24 ↩
- o.s. Jaara, s. 1927, Kontu-Haapaoja no 31 ↩
- Ala-Kontu 31 ↩
- o.s. Liukkonen, s. 1915, Hakkarila no 25 ↩
- o.s. Kesäniemi, s. 1901, Hyrkki no 12 ↩
- alk. Lusikka, myöh. Tihinen,s. 1894, Tihinen no 6 ↩
- o.s. Leinonen, s. 1921, Koivikko no 39/Kokko no 30 ↩
- o.s. Kontu, Pienihuovinen-Päivärinta Löttölä 32 ↩
- Piilola no 83 ↩
- Yli-Kontu, Tiepuoli? ↩
- Rahkola no 11 ↩
- Pienimäättä no 17 ↩
- Kekkola-Kerttula no 28 ↩
- Hakkarila-Pusula no 25 ↩
- o.s. Mettovaara, s. 1905, Sieppo no 20 ↩
- o.s. Vainiokangas, s. 1884, Kauppi-Hakala no 36 ↩
- o.s. Salminen, s. 1918, Kähkönen-Riitasaari no 40 ↩
- o.s. Poutiainen, s. 1915, Hartikka-Rintamäki no 3 ↩
- Keränen no 23 ↩
- Jurvakainen-Kaikkola no 45 ↩
- Hyrkin koulun opettaja Ala-Kojola ↩
Yksi vastaus artikkeliin “Laitasaaren Martat 100 vuotta – historiikki”
Tekstiin on merkitty punaisella Anna Pikkarainen ja Aino Laukka. Heitä emme saaneet laitettua ”kartalle”, eli emme tiedä keitä he olivat ja mistä taloista. Jos sinulla on tietoa heistä, kerrotko?