Laitasaaren tilojen muodostumisesta


Monella paikkakunnalla kylän asutuksen laajeneminen tapahtuu melkoisen paljon torppien ja mäkitupien muodostumisesta myöhemmin verotiloiksi. Myös toki uudistilojen myötä. Pohjois-Pohjanmaan ja myös Laitasaaren tilat ovat kuitenkin pääosin muodostuneet päätiloja lohkomalla ja halkomalla.Laitasaaren 42:sta tilasta jaettiin uudistiloja niin.  että isojaon valmistuessa v. 1864 oli kylässä jo 78 tilaa. Muistammehan,  että Laitasaari ja Muhos erotettiin omiksi verokylikseen jo 1607. 1

Vanhat kantatilat on halottu ja lohkottu perillisille uudistiloiksi. Laitasaaressa on melkoisen vähän annettu pelkkiä torppia ja mäkitupia jälkeläisille. Tilaa Laitasaaressa oli, sillä välimatkat talojen välissä oli pitkiä joen molemmin puolin ja uusia tiloja mahtui näiden vanhojen tilojen väliin hyvin ja lisäksi niitä myöhemmin perustettiin myös ”maan puolelle”.  Näistä muodostui sitten oma talorivistönsä, joka noudatti joenrantaa. Tästä saa hyvin kuvan siitä, missä sijaitsi Laitasaaren vanhat tilat ja missä sijaitsi sitten heidän perillisilleen antamat uudistilat.Torppia ja mäkitupia oli eniten 1850 -luvulla Heljän mailla. Siellä oli 3 torppaa ja 4 mäkitupaa. Lisäksi oli muutamia sotilastorppia.  Useat Laitasaaren tilat, jotka näkyvät isojaon jälkeen luetteloissa,  on siis muodostettu vanhoista kantatiloista perillisille. Esim. Hyrkki on muodostettu niin,  että alkuaan oli yksi Rahkon tila (näkyy maakirjassa v. 1654) , se jakautui 1690-luvulla perillisille, jolloin niitä oli kaksi Rahkon tilaa. Toisesta Rahkon tilasta sitten muodostettiin Hyrkin tila nro 12 ja ja toinen jäi nimelle Rahko nro 11. Samoin on tapahtunut Koistiselle, Perttuselle, Kosuselle, Määtälle muun muassa. 2

Pohjois-Pohjanmaalla ei koskaan perustettu uudistilaa vuokratilaksi, vaan tarkoituksena oli saada aikaiseksi perintötiloja omiin ja jälkeläisten nimiin. Kruunu oli hyvin suostuvainen näihin uudistilojen perustamisiin, sillä se sai sitäkautta lisää verotuloja sekä miehiä ruotuun.  3

Laitasaaren tilojen historian tutkiminen on haastavaa juuri tällaisen uudistilatoiminnan vuoksi, koska saman nimisiä taloja saattoi olla useita. Ja nämä olivat lohkottu alkuaan yhdestä ja samasta tilasta.

  1. Oulujokilaakson historia s. 193-194
  2. Oulujokilaakson historia s. 336-337
  3. Pohjois-Pohjanmaan ja Lapin historia  s. 56-57