Makkaramestarin muistokirjoitus


Viime keskiviikkoaamuna t.k. 5 p:nä vaipui viimeiseen lepoonsa mies, joka tällä paikkakunnalla oli hyvin tunnettu ja tavallaan merkillinen, ehkei hän ollutkaan yhteiskunnan ylimmillä portailla. Vainajan elämäntyö oli siksi merkillinen, että se ansaitsee muutamia muistosanoja.

Mies, jonka manan majoille menon täten ilmoitamme, oli maanviljelijä Eberhard Meier. Vainaja oli syntynyt maalisk. 26. p. 1827, Artelshofenin kylässä lähellä Herzbrundin kaupunkia Baierin valtakunnassa Saksanmaalla. Nuoruutensa aikana oltuansa ensin sotapalveluksessa 6 vuotta saksalaisessa ratsuväessä, työskenteli hän olutpanimoissa, makkaratehtaissa, humala- ja kasvitarhurin toimissa.

Kun neljättäkymmentä vuotta taaksepäin muutamia vuosia sitä ennen perustetun Koskenniskan olutpanimon omistajat täällä päättivät koettaa, eikö humalan viljelys menestyisi täälläkin Pohjan perillä ja saadakseen tämän yrityksen toimeen, tilattiin Saksanmaalta, tuolta oluen ja humalan kotimaasta, taitava humalanviljelijä ja siinä tarkoituksessa saapui vainaja tänne Ouluun. Vuosina 1861-63 viljeli vainaja täällä humalaa, vaaditun humalan viljelyksen menestyminen näin kaukana Pohjolassa ei näyttänytkään luonnistuvan – mainitut vuodet olivatkin ilmain suhteen tavallista huonommat – niin luovuttiin tästä yrityksestä.

Vainaja osti sitten v. 1864 Nykäsen tilan Oulun kaupungin läheisyydestä, jonka tilan hän kumminkin möi v. 1872. Oulun läänin Talousseuran toimesta matkusteli hän vuosina 1871-72 Pudasjärvellä, Taivalkoskella ja Kuusamossa antamassa opetusta lihan suolaamisessa ja savustamisessa, joilta matkoilta ovat hedelmät vieläkin nähtävissä, sillä siitä ajasta alkaen on mainituissa kunnissa savustettu ja savustetaan vieläkin poron lihoja hänen neuvomansa mallin mukaan melkoiset määrät vientiä varten.

V. 1872 muutti hän asumaan Tuohinon tilalle (Puujalka no 50) Muhoksen kunnassa, joka maatila naimisen kautta oli joutunut hänen haltuunsa. Mainittu tila joka on aivan vähäinen tiluksiltaan, sisältää ainoastaan 118 tynnyrinalaa ja on veroltaan 1/12 osa manttaalia, oli siihen aikaan sekä kartanonsa että tiluksiensa suhteen peräti rappiolla, jonka huomaa siitäkin, että tilalla elätettiin hädin tuskin 3 lehmää ja hevonen, eikä silloin tilasta olisi maksettu enempää kuin korkeintaan 1.000 markkaa. Silloin oli tilalla peltoa ainoastaan 10 mittatynnyrin alaa ja varsin vähän luonnon niittyä.

Tätä tilaa alkoi hän, vaikkei hänellä ollut laisinkaan entisiä varoja, miehen lailla viljellä ja kaikin tavoin kuntoon panna. Hänen ahkeruuttaan ja intoaan todistaa se, että tätä nykyä tilalla löytyy 55 mittatynnyrin alaa viljeltyä maata ja elätetään tilalla hyvin runsaalla ruokolla 2 hevosta ja 16 raavaseläintä, lukuun ottamatta lampaita ja sikoja, jota paitsi on tilalla riittänyt karjan rehua melkoiset määrät myytäväksikin. Tila lienee nykyään ainakin 10.000 markan arvoinen.

Vainaja ei ollut ainoastaan harras ja taitava maanviljelijä ja maitotalouden hoitaja, vaan harjoitti hyvällä menestyksellä muitakin maanviljelijälle sopivia sivuelinkeinoja, harjoitti kasvitarhaviljelystä, savusti lihaa, valmisti makkaroita, suolasi ja höysti sieniä, jotka tuotteet Oulun paikkakunnalla olivat hyvin halutuita herkkuja. Tämmöisellä toimeliaisuudellaan vainaja ei ainoastaan vapautunut puutteen käsistä, vaan vieläpä sai varojakin kokoon.

Vaikka vainaja tuli maahamme muukalaisena, mieltyi ja perehtyi hän heti meikäläisiin oloihin.

Hän oli peräti rehellinen, hyväsydäminen ja aina iloluontoinen, joitten luonteen ominaisuuksien takia kaikki, jotka hänet tunsivat, pitivät hänestä paljon.

Kepeät mullat rehellisen, ahkeran työmiehen haudalla! 1

Oulun Suuri Baijerilainen Olut- ja Portteritehdasosakeyhtiö – Uleåborgs Stora Baijerska Öl- och Porterfabriksaktiebolag

  • Carl Henrik Krohn, Frederik Granberg, F. J. Granberg
  • perustettu 2.1.1857
  • lupa maistraatilta 1.5.1857, And. Nylanderin omistamaan kivitaloon
  • aloitti toimintansa 1858
  • tunnetaan myöhemmin nimellä Koskenniskan Panimo tuotannollisen toiminnan siirryttyä rautatiesillan kupeelle valmistuneeseen rakennukseen
  • osti Nuottasaaren Panimon ja Mustasalmen Panimon 1902
  • omistajaksi tuli 1920 Oulun Osuuskauppa ja panimon nimestä tuli 1922 Koskenniskan Mallasjuoma- ja Vesitehdas kunnes 1949 nimi muuttui jälleen ja panimo rekisteröitiin nimellä Koskenniskan Panimo Oy
  • panimon toiminta loppui 20.1.1969 2