Muhos sai ensimmäisen kappalaisen noin vuonna 1628. Muhoslaiset anoivat vuonna 1656 kappalainen Abraham Erici Bongia omaksi kirkkoherrakseen perustellen anomustaan mm. sillä, että Bong on hoitanut virkaansa jo 28 vuotta suurella ahkeruudella.
Muhoksen ensimmäinen rippikirja
Bongin 1628-67 ja hänen seuraajansa Ericus Sigfridi Brax’in 1665-90 ajalta ei ole säilynyt rippi-, kaste-, ja kuolinkirjoja tai niitä ei ole pidettykään. Vanhin nykypolville säilynyt rippikirja on vuodelta 1699. Rippikirja sisältää silloisen Muhoksen kappelin piiriin kuuluvat kylät. Särkijärvi, Juorkuna, Vuotunki, Sanginjärvi, Niskankylä, Ahmas sis: Kylmälänkylän, Utajärvi, Sotkajärvi sis: Pyhänsivun, Muhos ja Laitasaari. Muhos oli aika suuri kylä Oulun pitäjässä ja sen asukkaat Oulun seurakuntalaisia.
Rippikirjan kansilehti kertoo vuodesta 1699, mutta sen kolmannella sivulla huomaamme, että siellä mainitaan vuosi 1722. Sivut on jaettu kahteen osaan: yläosa käsittää vuodet 1699-1712-13 ja alaosa vuoden 1722. Isonvihan aikaan ei kirjauksia ole tehty eli merkinnöissä on katkos välillä 1713-1721. Tarkka kirjausten katkeamisaika ei ole tiedossa. 1 2 3
- Muhoksen rk 1699-1722 ↩
- Muhoksen Seurakunnan historia, Jouko Vahtola ↩
- Papit ja heidän asumisensa ↩