Elämäntoveri

Viktor Gideon Aulin (1854-1920), papin poika Lapualta, oli nopea käänteissään. Kun hänet helmikuussa 1878 vihittiin papiksi, hän oli vasta edellisenä päivänä täyttänyt 24 vuotta. Ensimmäisen papinvirkansa hän sai Muhoksen kirkkoherra Samuel Strömmerin apulaisena, ja ensimmäisen esimiehen perheestä löytyi tuleva elämäntoverikin. Muhoksen pappilassa oli kolme viehättävää tytärtä, joista keskimmäiseen, Hedvig Auroraan, tumma ja komea, myöhemmin Oulun kauneimmaksi mieheksi sanottu Viktor Aulin rakastui. Jo kahden kuukauden kuluttua nuorten ensitapaamisesta isä Samuel vihki tyttärensä ja apupappinsa avioliittoon Muhoksen kirkossa. Molemmat olivat papin lapsia neljännessä polvessa.

Vuotta myöhemmin Viktor Aulin sai kappalaisen paikan Oulun seurakunnasta, sivuvirkanaan pataljoonan saarnaajan tehtävä ja nuoripari muutti Ouluun.

Häistä oli kulunut jo neljättä vuotta, eikä lapsia vain ruvennut kuulumaan. Ehkäpä aikuisen kuulijan puutteessa mummo uskoi minulle, keskenkasvuiselle tytölle, näinkin henkilökohtaisen asian. ”Mutta sitten minä menin lääkäriin” – mummo palasi onnellisiin muistoihin hymyssä syin – ”ja lapsia alkoi tulla.” Tasaisin väliajoin syntyi 1882-1892 kuusi: Hedvig (Helvi), Vilho, Tyyni, Kaarlo, Aarne ja Toini, äitini.

Viktor (Vicke) Aulinin kotikieli oli ruotsi, Auroran suomi. Perheessä puhuttiin vuorotellen molempia kieliä, mutta oltiin suomenmielisiä. Suuressa nimenmuutossa 1906 sukunimi Aulin muutettiin nimeksi Aulis.

– Ea Rahikainen (o.s. Wirkkula)