Yksi Pohjois-Pohjanmaan kuuluisimmista urheilijoista, maanviljelijä Niilo Hartikka menehtyi pitkällisen sairauden murtamana Muhoksen terveyskeskuksessa varhain keskiviikkoaamuna.

Hartikka oli syntynyt Muhoksella (Hartikka/Rintamäki) 23. huhtikuuta 1909, joten hän olisi täyttänyt ensi keväänä 90 vuotta.

Olympiakävijänä, moninkertaisena Suomen mestarina ja maaotteluvoittajana sekä Pohjois-Pohjanmaan yleisurheilun ainoana maailmanennätysmiehenä Niilo Hartikka kohoaa kiistattomaan huippuluokkaan Suomen juoksu-urheilun historiassa.

Pohjoisessa vain harvat keskimatkurit ovat yltäneet hänen tuloksiinsa kuluneitten 60 vuoden aikana.

Niilo Hartikka kehittyi huipulle harvinaisen sitkeästi ja myöhään. Vielä 22-vuotiaana hän viipyi 5000 metrillä 17 minuuttia ja 1500 metrillä yli 4.30, mutta ahkera harjoitus Muhoksen metsäpoluilla toi lopulta tulosta.

”Olin kuin ainoa juoksija maailmassa”, Hartikka on kertonut urheilu-uransa alkuajoista Muhoksen Katajaisten (nyk. Muhoksen Urheilijat ry) edustajana. Ei ollut urheilukenttää, ei harjoituskumppaneita. Kymmeneen vuoteen ei talvisilla lenkeillä kukaan tullut vastaan.

Oulun Pyrintöön liityttyään Hartikka paransi tuloksiaan vuosi vuodelta neuvonantajansa Veikko Närhen ohjeilla. Hän pääsi yllättäen mukaan Berliinin olympiakisoihin 1936, mutta putosi silloin kokemattomana alkuerässä. Karsinnoissa Eläintarhan kentällä hän oli parantanut omaa ennätystään lähes 10 sekuntia aikaan 3.55,3.

Euroopan mestaruuskisoissa Pariisissa 1938 Niilo Hartikka tönittiin maalisuoran kyynärpääkamppailussa neljänneksi, mutta vaikka ketään ei hylättykään, hän sai erikoisella tavalla järjestäjiltä vaivanpalkaksi EM-mitalin.

Parhaana kesänään 1939 Hartikka juoksi Ruotsi-maaottelussa Tukholman stadionilla Arne Anderssonin ja Åke Spångertin kannoilla ajan 3.50,0, mikä puuttui Uuden Seelannin olympiavoittaja John Lovelockin maailmanennätyksestä vain 2,2 sekuntia. Suomen ennätyksenä se kesti yhdeksän vuotta ja Pohjois-Pohjanmaan piiriennätyksenä 27 vuotta Juha Väätäisen päiviin asti.

Syyskuussa toisen maailmansodan jo sytyttyä Hartikka sai kesken peltotöittensä pikaisen kutsun Göteborgiin, missä hän juoksi kaksoisveljesten Pentti ja Martti Salovaaran sekä Toivo Sarkaman kanssa 4 x 1500 metrin viestin maailmanennätyksen 15.54,8. Pari kuukautta myöhemmin Suomi oli sodassa, Helsingin 1940 olympiakisat peruutettiin ja sadat urheilu-urat päättyivät siihen.

Oulun Pyrinnön väreissä Niilo Hartikka voitti Suomen mestaruudet 1500 metrillä 1938-39 ja 4 x 800 metrillä 1936. Viestimatkalla hän oli edellissyksynä juossut Oulun Keskuskentällä Helge Vänttilän, Onni Pyörälän ja Esa Kivekkään kanssa Suomen ennätyksen 7.53,4 joka kesti Pohjois-Pohjanmaalla lyömättömänä 37 vuotta.

Erityisen kaunista tai herkkää Niilo Hartikan juoksu ei ollut, mutta 1500 metrin viimeisellä kierroksella hän piti maailman parhaita mailereita lujilla. Tahdonvoiman ohella hänen vahvuutensa urheilijana oli eräs nykyisin yhä harvinaisempi luonnonvara – raskaitten maatöitten tuoma fyysinen kestävyys.

– Matti Hannus ¹