Muistathan että kuvat on luovutettu yhdistyksen käyttöön luottamuksella, eikä niiden kopiointi ole luvallista!

Myöskään internetin sukupuihin (Geni, MyHeritage, Ancestry) ei sivustoltamme saa tallettaa tietoja, koska tutkimuksemme ovat tekijänoikeuden alaista materiaalia. Sama kielto kattaa luonnollisesti myös julkaistut kirjamme. Sukututkimuksilla on 10 vuoden luettelosuoja.

Postia meille?

Ensisijainen sähköpostiosoite, mihin voi ottaa yhteyttä on laitasaari.blogi[at]gmail.com Sinne on pääsy kaikilla kolmella pääkäyttäjällä. Erityisesti toivomme, että skannatut kuvat lähetetään tähän postilaatikkoon, koska sinne mahtuu, eivätkä kuvat jää vahingossa yksittäisen henkilön postiin. Lue lisää valokuvien käsittelystä sivun puolivälistä.

Laitasaarella on myös oma sivusto Facebookissa, pyydä jäsenyyttä jos kiinnostaa!

Onko sinulla kysyttävää, luepa ensin Useasti kysytyt kysymykset.

Laitasaari-sivuston etiketti

Tämä on sivusto, jossa kerrotaan Laitasaaren kylän historiasta. Sivuston muoto on blogi – jos se ei ole sinulle tuttu ennestään, lue lisää  Wikipediasta.

Kirjoittaminen

Jokainen, joka on  kiinnostunut Laitasaaren historiasta, voi ilmoittautua mukaan kirjoittajaporukkaan lähettämällä viestin osoitteeseen laitasaari.blogi(at)gmail.com Haluatko selvittää kotitalosi tai sukusi historiaa Laitasaaressa? Tervetuloa joukkoon! Tutustu ensin jo olemassaoleviin kirjoituksiin.

Opastamme kirjoittamiseen liittyvässä tekniikassa, mutta jos se ei sinua kiinnosta, kirjoita juttusi vaikka ruutupaperille ja lähetä meille – me lisäämme tarinasi sivustolle. Voimme myös tulla haastattelemaan sinua. Vanhat valokuvat ovat erityisen tervetulleita! Nekin voimme tarvittaessa käydä skannaamassa paikan päällä.

Yksityisyyden suoja

Sivustolla ei julkaista elävien henkilöiden henkilötietoja tai valokuvia ilman heidän lupaansa, eikä edesmenneistäkään arkaluontoista materiaalia. Kirjoittajat pyrkivät ottamaan yhteyttä kyseisten sukujen edustajiin, kun he kirjoittavat 1900-luvulla eläneistä henkilöistä. Mikäli kuitenkin katsot, että jokin sivustolla julkaistu teksti tai kuva on häiritsevä, ota yhteyttä pääkäyttäjiin.

Voit lukea lisää sukututkimukseen liittyvästä yksityisyyden suojasta sukututkimustoimialan käytännesäännöistä.

Kommentointi

Sivuston artikkeleja ja muuta sisältöä voi kuka tahansa kommentoida. Kommentoi lyhyesti ja ytimekkäästi. Pysy asiassa. Muista, että kirjoitat julkaistavaa tekstiä. Asiallinen kritiikki on sallittua ja lisätiedot aiheesta tervetulleita.

Emme julkaise kommentteja, jotka sisältävät alatyylin ilmaisuja tai epäasiallisuuksia. Käytä koko nimeäsi ja sähköpostiosoitettasi. Nimettömänä eli anonyyminä ei voi kommentoida. Sähköpostiosoitteesi tulee vain pääkäyttäjien tietoon.

Kuvien ja tekstien oikeudet

Kuvan tekijänoikeus kuuluu valokuvaajalle ja tekstin sen kirjoittajalle. Niiden kopiointi ilman lupaa on kielletty. Teksteihin voi linkittää ja lyhyitä lainauksia voi tehdä, kunhan kirjoittaja ja Laitasaari.fi -sivusto mainitaan lähdetiedoissa.

Valokuvat

Mikäli omistat skannerin, voit skannata vanhat valokuvasi ja lähettää ne sivuston postilaatikkoon osoitteeseen laitasaari.blogi[at]gmail.com Skannaa kuvat värillisinä (myös mustavalkoiset) ja käytä resoluutiota 600 dpi. Tallenna jpg -muodossa. Älä käsittele kuvia itse, ellet ole kokenut photoshoppaaja.

Jos kuvassa on vain yksi henkilö, joka on edelleen elossa, ei kuvaa julkaista ilman hänen lupaansa. Kymmeniä vuosia vanhoja ryhmäkuvia tämä sääntö ei koske. Emme edelleenlähetä sivuston kuvia kenellekään, koska ne on luovutettu meille luottamuksella ja vain sivustoa varten.

Sivustolle ladatut valokuvat löydät joko talojen omilta sivuilta tai kootusti sivulta Kuvat.

Kirjoitusmuodot

Talot

Sivuston teksteissä käytetään Taloja-sivulla olevia talonnimiä artikkelien tunnisteita valittaessa, ei vaihtoehtoisia kirjoitusmuotoja (esim. Hardicka, Berttunen, Laucka). Talojen numerot noudattavat isojaossa annettuja numeroita, lukuunottamatta isojakoa edeltävän ajan kantatiloja. Talosivulla on myös linkki sen valokuviin sekä linkki joka kokoaa kaikki taloon merkityt artikkelit yhteen.

Henkilöt

Henkilöiden nimet kirjoitetaan ns. normalisoidussa muodossa (tarvittaessa ruotsinkielinen muoto suluissa) ja nimet lihavoidaan, kun ne mainitaan artikkelissa tai sivulla ensimmäistä kertaa. Henkilön syntymäaika, jos se on tiedossa, kirjoitetaan kokonaisuudessaan sulkuihin nimen jälkeen.

Kategoriat ja avainsanat

Kunkin artikkelin kategorioiksi valitaan ne talot, joita siinä käsitellään. Artikkelissa voi olla viittauksia useampiinkin taloihin – esim Marttojen kutomakurssi Keräsellä -artikkelissa on emäntiä useammasta kylän talosta. Yleistä -kategoriaa käytetään vain silloin, kun artikkeli ei käsittele yhtään tiettyä taloa.

Avainsanat valitaan artikkelin teemojen mukaan. Paikallishistoria -avainsanaa käytetään silloin, kun artikkelissa käsitellään historiaa, mutta ei mitään tiettyä taloa. Talot-, kantatalot-, torpat ja mäkituvat -avainsanoja käytetään yhdessä talokohtaisten kategorioiden kanssa. Henkilöt -avainsanaa voidaan käyttää joko talokohtaisten kategorioiden kanssa tai ilman niitä.

Lainaukset

Kun lainaat jonkun toisen kirjoittamaa tekstiä, muista seuraavat periaatteet:

Tärkeintä on erottaa omat ja lainatut ajatukset toisistaan. On muistettava merkitä lähdeviitteet. Lisäksi on mietittävä, miten lähdettä referoi.

Lähde: Kielijelppi

Yhtä lausetta pitemmät lainatut tekstit merkitään käyttämällä Lainaus-painiketta. Tällöin teksti sisentyy automaattisesti ja sen eteen tulee lainausmerkki-kuvake (ks. yllä).

Lyhyen lainauksen kappaleen sisällä voi merkitä kursivoidulla tekstillä, jonka perään laitetaan sulkuihin lähde (tai se voidaan myös Lähteet-luvussa kuvatulla tavalla. Linkittäminen palvelee monia tarkoituksia: se on korrekti viittaamisen tapa, se tarjoaa lukijoille tausta- tai lisätietoa ja se vaikuttaa myös sivuston tai artikkelin hakukonelöydettävyyteen (Wikikirjasto: Viisautta blogin käyttöön).

Perinteiset kirjalliset lähteet merkitään samoin. Jos esim. lainauksen lähteenä olevasta kirjasta haluaa antaa lisätietoa, voi perään merkitä tekstin ks. kirjan tiedot ja lisätä linkin esim. kustantajan tai verkkokirjakaupan sivuilla olevaan kirjan esittelyyn.

Lähteet

Lähdeviitteitä käytetään, jotta teksteissä olevat tietojen alkuperä voidaan jäljittää ja tekstejä voidaan muuttaa tarvittaessa, kun saadaan uutta tietoa.

Lähdeluettelon teko

Kun viittaus tehdään välittömästi lauseen tai kappaleen perään seuraavalla tavalla, luo ohjelma lähdeluettelon sivun/artikkelin alalaitaan:

1. Lisää hakasulku ( [ )
2. Lisää järjestysnumero pisteineen
3. Kirjoita viiteteksti (lisää linkki)
4. Lisää hakasulku ( ] )
5. Päivitä sivu

Tee viitetekstiin linkki, jos lähde löytyy verkosta (esim. digitoidut historiakirjat). Huom! Jos viittaat samaan lähteeseen useammin samalla sivulla/postauksessa, tulee viite lisätä joka kerran erikseen.

Viiteteksteissä käytettäviä lyhenteitä

Historiakirjoihin viitatessa merkitään ensin pitäjä, sitten lyhenne ja viimeiseksi ko. historiakirjan vuosi tai ajanjakso. Niihin viitteisiin, joiden lähdeaineistoa ei verkosta löydy, on hyvä lisätä myös alkuperäinen sivunumero.

hk = Henkikirja
kl = Kuolleitten ja haudattujen luettelo
lk = Lastenkirja
mk = Maakirja
rk = Rippikirja
sl = Syntyneiden ja kastettujen luettelo
vl = Vihittyjen luettelo

Linkin teko viitetekstiin

Käy kopioimassa leikepöydälle (CTRL-C) lähdesivun osoite. Maalaa lähdesivua kuvaava sana/sanat, klikkaa valikon ylärivillä olevaa Linkki-painiketta ja liitä osoite kenttään. Kun linkki osoittaa sivuston ulkopuoliselle sivulle, laita ruksi kohtaan Avaa tämä linkki uuteen ikkunaan.

Esimerkki lähdeviitteistä:

Perttu Pertunpoika Lappalainen (s. n. 1781) oli kotoisin Oulunsuun Ritolan talosta, joka toisinaan luettiin myös Perttulankylään kuuluvaksi. Pertun vanhemmat Perttu Tapaninpoika Lappalainen (s. 24.10.1750) ja Elsa Mikontytär Parkkinen (s. 31.1.1754) kuolivat 1800-luvun alussa parin vuoden sisällä. Perttu ilmeisesti ryhtyi alaikäisten sisarustensa Erkin (s. 18.2.1792) ja Eevan (s. 18.5.1796) huoltajaksi. He asuivat muutaman kuukauden Vänttilässä ja muuttivat sieltä Lumijoelle. ^{1 2}