Pohjan Kansa -lehdessä kirjoitettiin vuonna 1922 Oulun kansakoulun köyhien lasten kesäsiirtoloista, joita oli ympäri maakuntaa, myös Muhoksella:

Kasvatuslautakunnan kesäsiirtola sijaitsi Oulujoen varrella Muhoksen Kosulankylässä Kangas-Koistilan talossa.

Talo on mäntymetsän laidassa korkealla mäellä ja on se tilava sekä tarkoitukseen sopiva. Ympäristöä vastaan voi olla muistuttamista. Vuokra-aika on 3 kuukautta ja oli vuokra tältä ajalta 1.200 mk.

Siirtolan hoitajina olivat opettajattaret Aino Haavisto ja Aino Hyrkki (Hyrkin Nikarasta no 12, Solja huom.).

Lapset olivat siirtolassa kahdessa vuorossa: pojat 2. päivästä kesäkuuta 14. päivään heinäkuuta, tytöt 18. päivästä heinäkuuta 26. päivään elokuuta. Kaikkiaan oli siirtolassa lapsia 54, joista vanhin 14 ja nuorin 3 vuoden. Sotaorpoja oli näissä 22, joista 7:n isä oli kuollut, 1 haavoittunut ja 3 kadonnut ja yksi menettänyt työkykynsä. Muita orpoja oli 13, joista kolmen isä oli jättänyt perheensä.

Terveys lasten kesken oli verrattain hyvä, vain muutamia lievempiä sairaustapahtumia sattui. Painonlisäys oli tytöillä keskimäärin 2,1 kg ja pojilla 1,8 kg. Isommat lapset työskentelivät kasvitarhamaalla ja auttoivat taloustoimissa. ¹

Kesäsiirtolalapset kuljetettiin laivalla Oulusta Muhokselle; laiva lähti Kurkelan rannasta. Ensimmäiset sanomalehdissä olleet maininnat kesäsiirtoloista ovat vuodelta 1905 ja 1906, jolloin lapset majoittuivat kirkonkylälle Puhakan taloon ja työskentelivät juuri perustetussa Toivolan kasvitarhassa.

Puhakan vuokran kalleuden vuoksi siirtolaa pidettiin vuodesta 1910 lähtien Rantaholapan talossa jossa oli ”neljä hyväkuntoista kamaria ja tilava pirtti”. Rantaholapassa kesäsiirtola toimi toistakymmentä vuotta. Vuonna 1919 maanviljelijä J. Kaupin talossa (pitäisikö olla I. Kaupin talo eli Viinikka no 8?).

1920-luvulla myös Rönkössä no 18, jossa mainitaan olleen niinikään kasvitarhamaa. Koistilassa pidettiin kesäsiirtolaa ainakin vielä vuonna 1926.